Viime aikoina on ollut ruuhkaa. Ei niinkään aikataulujen puolesta vaan ajatuksissani. Olen nimittäin vaihtamassa työpaikkaa marraskuussa.

Asia on ollut vireillä jo pitkään, aina alkukesästä asti. Ensimmäisen kerran taisin vihjata siitä täällä blogissa elokuussa, kun olin lopulta tehnyt päätökseni. Nyt ovat menossa viimeiset viikot nykyisessä työssä. On aika siirtää tehtäviä eteenpäin, jutella vielä kerran monien tärkeiden ja mukavien kollegojen kanssa ja vähitellen siirtää ajatukset uuteen.

Päätös ei ollut helppo, ei mitenkään itsestäänselvä. Olen nimittäin viihtynyt nykyisessä työssäni tosi hyvin. Kaikki alkoi olla jo niin seesteistä ja mukavaa. Työ sujui helposti omalla painollaan. Siinäpä se.

Olin jo jonkin aikaa kipuillut tuon helppouden ja mukavuuden kanssa. Liika helppous ei nimittäin mielestäni ole kovin terveellistä. Kun kaikki on liiankin helppoa ja mukavaa, mukavuus voi laiskistuttaa. On terveellistä säännöllisin väliajoin ottaa askel epämukavuusalueelleen.

Muun muassa siksi kiinnostuin uudesta työpaikasta: en voinut vastustaa kiusausta tarttua uusiin haasteisiin, oppia uutta ja kehittyä.

Uusi työ on osin samankaltaista kuin nykyinen työni ja osin uutta. En sen tarkemmin täällä blogissa lähde kuvailemaan työtäni, kuten ennenkään. Kiehtovaa on se, että yritys on uusi, suurin osa ihmisistä on uusia, toimiala on osin uusi. Vastuualueeni on tuttu vaikka vastuuta on enemmän. Saan laittaa monta sellaista projektia alkuun, joissa olen aikaisemminkin menestynyt.

Kipuilin asian kanssa pitkään, koska perhe. Olen kymmenen viime vuoden aikana vaihtanut työpaikkaa kolme kertaa ja joka kerta uusi työ on imaissut mukaansa niin voimalla, että perhe on jäänyt paitsioon. Pääasiassa siksi, että alussa kaikki uudessa työssä on niin hauskaa ja mielenkiintoista: on niin valtavan paljon uutta opittavaa ja kiinnostavaa tekemistä, että työpäivät aivan huomaamatta venähtävät perheen kannalta kohtuuttoman mittaisiksi.

Onko sinulla hyviä vinkkejä, jotka kannattaisi pitää mielessä, kun aloittaa uudessa työssä? Erityisesti työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät, konkreettiset vinkit olisivat kovin tervetulleita!

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+

Kommentit (8)

Mari - KK
Liittynyt1.10.2013

Onnea uuteen! Varsinaisia vinkkejä minulla ei ole, mutta työpaikan vaihdoksista muistan sen, miten hirveän väsynyt olen ensimmäiset kuukaudet. Ihan tavallinen työpäivä vie voimat, kun kaikki työmatkasta ja kahvimukista alkaen on uutta.

Outi Krimou

Aluksi uudessa työssä päätin, että työt jäävät töihin. Kodissa oli vain koti- ja perhejuttuja. Nyt kun lapset on isompia, voi niitä paperitöitä tuoda välillä vähän kotiinkin. Onnea uuteen työhön.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos =) Minäkin luulen, että alussa onkin syytä vetää tietoisesti rajoja työn ja kotielämän välille. Jottei homma pääse ihan helposti lipsahtamaan väärään suuntaan... Onneksi tosiaan lapset ovat jo sen verran isompia, ei satunnainen iltaurakointi haittaa - heillä kun on jo omat "paperityönsä" ;)

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Kirsi

Onnea uuteen työhön. Vinkkejä ei ole antaa uuteen arkeen.  Minulle,  kun se perhe on aina tullut ykkösenä ja työ sitten siinä sivussa.  Meidän perheeseen ei vain mahdu kahta, joka viipyy illat pitkät siellä työpaikalla

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos, Kirsi <3 Ei meidänkään perheeseen mahdu kahta, jotka viipyisivät illat pitkät työpaikalla. Siksi olenkin sanomattoman kiitollinen miehelleni, joka vastaa arjen pyörityksestä! Meidän lapsilla on maailman paras isä, ja äitikin yrittää parhaansa ;)

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Rva Kepponen

Onnea uuteen työhön!

Onhan se aina vähän kutkuttavaa vaihtaa ihan uusiin ympyröihin, mutta uuteen totuttautuminen toki vie energiaa. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram