Lasten kesälomaa on jo melkoinen tovi takana. Tämän viikon sadepäivinä olen ollut varpaillani. Odotan koska se alkaa: riitely, nahistelu, nälviminen ja tölviminen.

Koululaisten kesäloma on pitkä, ja tavallaan riitoja ei voi välttää. Jälkikasvumme on yleensä ottaen ihmeen sopuisaa, vaikka 9-vuotiaalla pojalla ja 12-vuotiaalla tytöllä ei tässä elämänvaiheessa välttämättä ole paljoa yhteistä. Mutta kehen tahansa voi kyllästyä, jos on tiiviisti yhdessä 2,5 kuukautta. 

Kuluvana vuonna olen yrittänyt kokeilla erilaisia ratkaisutekniikoita lasten riitoihin.

Tyttäreni toimii koulussa vertaissovittelijana. Tutustuin omin päin metodiin ja olenkin muutaman kerran yrittänyt laittaa lapset itse ratkomaan kinansa Verson avulla.

Versoon kuuluu, että riidan osapuolet saavat kertoa näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia itse eri ratkaisuvaihtoehtoja. Mallia noudattamalla edetään sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. 

Uskon että Verso toimii koulussa sellaisten lasten kesken, jotka eivät ole sukua toisilleen. Sisarusten riidoissa saattaa olla liikaa tunteita mukana, jonka vuoksi Verso ei ainakaan meillä ole oikotie sopuun ja seesteisyyteen.

Törmäsin amerikkalaisessa Mothering-portaalissa kiinnostavaan artikkeliin, jonka kuvailemaa metodia aion kokeilla, jos kesärauhamme rikkoontuu. Artikkeli kertoo, miten voi opettaa lasta selviämään, jos mokaa. Menetelmä rakentuu viiden kysymyksen ympärille.

  1. MITÄ TAPAHTUI?  Aluksi on tärkeää saada yksityiskohdat tapahtuneesta selville. Lapsia ei voi auttaa ellei tiedä, mitä on tapahtunut. Alkuvaiheessa, kun selvitetään tosiasioita, on tärkää erottaa faktat tunteista.
  2. MILTÄ TUNTUU? Kun tapahtuneen yksityiskohdat ovat paljastuneet, on aika keskustella tuntemuksista: mielipahasta, kiukusta, häpeästä tai kateudesta. Kaikenlaiset tunteet ovat osa ihmiseloa ja on tärkeää, että lapset oppivat pukemaan sanoiksi niin myönteiset kuin kielteisetkin tunteensa.
  3. MITÄ OPITTE TÄSTÄ? Tällä kysymyksellä otetaan etäisyyttä tunteisiin. Se voi olla vaikeaa lapsille, jotka ovat edelleen tunnekuohun vallassa. Siksi oppiläksyjen perkaaminen saattaa viedä aikaa.
    Lapsia voi auttaa, jos kerrot omista vastaavista kokemuksistasi: siitä miten itse toimit joskus samalla lailla ja mitä opit kantapään kautta. Kurjassa tilanteessa lapsia auttaa jos voi ajatella, että mustimmankin pilven reunalla on hopeareuna.
  4. MITÄ TEKISITTE TOISIN TÄMÄN JÄLKEEN? Ikävän kokemuksen jälkeen on tärkeää tehdä toimintasuunnitelma, joka laittaa oppiläksyt käytäntöön. "Ensi kerralla lasken kymmeneen ennen kuin heitän kaveria leegolla."
  5. ENTÄ MILTÄ NYT TUNTUU? Kun tapahtunut on käyty läpi ja otettu opiksi, on aika käydä uudelleen läpi tunnetila. On mahdollista, että lasten olo ei ole keskustelun myötä muuttunut välittömästi mutta saattaa myös olla, että jotain on jo mennyt eteenpäin.

Onko teillä vielä sopu säilynyt kesälomalla? Miten teidän perheessä ratkotaan sisarusten riidat?

Uräidin Ruuhkavuodet myös:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestinnän ammattilainen. 14-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää äidin ja tyttären elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Bloggaajiin saat yhteyden tästä. Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat