Juhlimme juhannusta mummolassani suvun kesken äidin kotitalossa, joka on yli satavuotias huvila keskellä kauneinta maaseutua. Mummon kuolemaan saakka perheelläni oli tapana viettää siellä kaikki kesälomat.

Juttelimme kerran mieheni kanssa siitä, miksi monet suomalaiset haluavat matkustaa samaan paikkaan lomalle uudestaan ja uudestaan. Aikoinaan halveksimme sellaista tapoihin juuttumista.

Omien lasten myötä ja keski-ikää lähestyessä olen alkanut ymmärtää ilmiötä uudesta vinkkelistä.  

Kun vietimme kesiä mummolassa, oli aina lämmin. Kävimme joka päivä uimassa.

Mummolan lähellä oli metsikkö, jota kutsuimme satumetsäksi. Edelleen sisälleni tulee kupliva tunne aina, kun samoilen jossain samanlaisten vaahteroiden tai lehmusten keskellä. Missään en ole nähnyt niin syvänvihreitä puita kuin satumetsässä.

Tuntuu että lapsuuden kesinä mummolassa söimme herkkuja joka päivä. Pyöräilimme serkkujen vanhoilla Jopoilla vähän väliä kioskille ostamaan irtokarkkia ja jäätelöä.

Sadepäivinä lojuimme päivät pitkät mummolan sohvassa ja ahmimme kirjastosta lainattuja sarjakuvia. Lapsuuden kesinä mummolassa ei ollut koskaan kiire.

Varmaan lapsuuden kesinä oli toisenlaisiakin päiviä. Alakoulukaverini muistaa minun valitelleen, kun kaikki lomat piti viettää mummolassa vaikka kaverit jäivät kotipaikkakunnalle.

Luultavasti myös riitelimme veljen kanssa. Tappelimme ja mekastimme, kuten serkukset tänä viikonloppuna, ja usein ei ollut mitään tekemistä. Silti ne muistot eivät ole jääneet päällimmäisiksi mieleen.

Tänä juhannuksena omat lapsemme touhusivat aamusta iltaan serkkujensa kanssa. Kävimme uimassa lähirannassa ja päästimme myös Napsu-koiran uimaan. Se osasi uida koiraa! (Vaikkakin aika huonosti.)

Saunoimme juhannusaattona ajan patinoimassa saunassa. Nykyään siellä on tavallinen puukiuas mutta muistan vielä, kun se oli savusauna. Isä lämmitti saunan ja ensimmäiseksi heitettiin häkälöylyt, jolloin kukaan ei saanut mennä saunaan sisälle.

Lapseni leikkivät serkkujensa kanssa mummolan vintillä piilosta. Veljenpoika kuiskasi, että siellä kummittelee. Muistan, kuinka ajattelin itse pienenä ihan samalla lailla. Nyt nukuin juhannusyönä vintillä makoisasti ja heräsin lintujen sirkutukseen.

Nautin viikonlopusta kun sain katsella, kuinka lapseni elivät minun lapsuuttani uusiksi. Luulen että juuri siitä on kyse, kun palataan samoihin, tuttuihin lomanviettopaikkoihin.

Lapsena sitä eli väkevämmin. Suru oli suurempaa, aurinko paistoi kirkkaammin, ilo tuntui voimakkaammin.

Juhannus mummolassa oli minulle tapa tavoittaa uudelleen vahvoja lapsuusmuistojani ja kokea ne uudella tavalla, omien lasteni kanssa. 

Millaisia muistoja sinulla on lapsuuden kesistä?

Uräidin Ruuhkavuodet myös:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (2)

Ossin Piia

Aivan ihana kirjoitus tunnelmallisten kuvien kera! Itselläni ei ole mitään juhannusperinteitä, koska elimme äitini kanssa kaupungissa koko lapsuuteni. Juhannus ei siis merkitse minulle oikein mitään. Siis oikeesti. Mielenkiinnolla olen lievää ulkopuolisuutta kokien seurannut tätä "ilmiötä" ja ihmisten juhannuksenviettotapoja. Juhannukseen liittyy paljon odotuksia. :)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos kommentistasi ? Meilläkään ei itse asiassa ole varsinaisia_juhannus_perinteitä - esim. viime vuonna vietimme juhannusta Virossa ( http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/uraaidin_ruuhkavuodet/juhannus_peips...) Se on kuitenkin perinne, että ainakin kerran kesässä jossain vaiheessa mummolaan on päästävä...

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram