Tässäpä teille lauantain iloksi sekalaisia ajatuksiani bloggaamisesta, elämästäni, haaveistani - vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä The Liebster Award -haasteen tiimoilta.

Liebster Award -blogihaasteen tarkoituksena on saada näkyvyyttä pienemmille blogeille ja haastaa mukaan alle tuhannen lukijan blogeja. Ajatuksena on että se, joka antaa sinulle haasteen, on keksinyt 11 kysymystä ja vastaavasti sinä keksit 11 uutta kysymystä nille bloggaajille, joille laitat haasteen eteenpäin. Minulle haasteen antoi kaksi eri bloggaajaa: Rapatessa Roiskuu - mainioita blogeja ja kiinnostavan erilaisia keskenään, käykääpä kurkkaamassa!

Kuva: http://join.deathtothestockphoto.com/

Mantelilaakson kuiskaus kysyy:

1. Mikä sinut sai aloittamaan bloggaamisen? Olin jo pitempään kokenut, että kaipasin vertaistukea muiden koululaisten vanhemmilta. Tässä elämänvaiheessa sitä saa yllättävän vähän, kun kohtaamiset ovat vain muutaman sanan vaihtoja vietäessä tai haettaessa koululaisia kyläilyreissuilta tai harrastusvuoroista. Halusin siis perustaa virtuaalisen hiekkalaatikon itselleni ja samassa tilanteessa oleville.

2. Mistä saat ideasi postauksiin? Postaan ihan kaikesta, mikä mielessäni kulloinkin pyörii. Yleensä ideat nousevat jokapäiväisestä elämästämme.

3. Lempi herkkusi? Suklaa, tietenkin. Valitettavasti.

4. Minkä unelman haluaisit toteuttaa? Sitten joskus noin kymmenen vuoden kuluttua, kun lapset ovat omillaan ja asuntolaina maksettu, pidän sapattivapaata töistä ja lähden vähitään kuukaudeksi Intiaan joogaamaan johonkin ashramiin.

5. Asutko unelmakodissa? Miksipä ei. Unelmani ovat sopeutuneet vastaamaan todellisuutta. En itse asiassa nykyään enää unelmoi asuntoasioista - se varmaan tarkoittaa että asun unelmakodissani?

6. Mitä perheesi tuumaa blogi-harrastuksestasi? Vähän ihmettelevät tätä intoa. Naureskelevat ja hymähtelevät. Lapset ovat kiinnostuneita, esikoiseni jopa lukee blogiani silloin tällöin! Mieskin todistettavasti lukee toisinaan - hän nimittäin on välillä viitannut postauksiini. Miehen mielestä voisin varmaan nököttää vähemmän koneella iltamyöhään...

7. Onko sinusta vaikeaa keksiä postauksen aiheita? Ei oikeastaan. Vaikeampaa on ollut löytää aikaa kirjoittaa.

8. Oletko koskaan ollut bloggarien tapaamisessa? En mutta tänään menen - Helsingissä alkaa muutaman tunnin kuluttua Kaksplussan blogipäivä! Seuraa: #kpbp

9. Suosikki blogisi? Tätä on mahdoton nimetä, luen niin paljon blogeja laidasta laitaan.

10. Mainostatko blogiasi mitenkään? En oikeastaan. Tiedotan postauksista toki Facebookissa, Twiterissä ja Instagramissa, mutta eiväthän nuo mitään maksullista mainontaa ole.

11. Kaunein asia, minkä tänään näit? Aamupöpperöinen tyttäreni sängyssään.

Kuva: http://join.deathtothestockphoto.com/

Rapatessa Roiskuu -blogin kysymykset:

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen? Kts. vastaukseni yläpuolelta :)

2. Miten päädyit blogisi nimeen? Työ on minulle tärkeää, siitä ura. Äitiys vielä tärkeämpää, siitä äiti. Ruuhkavuodet kuvaa tilannetta jossa yritän sovittaa näitä kahta yhteen: elämäntilannetta jossa on paljon tekemistä mutta vain vähän aikaa.

3. Millaisia blogeja tykkäät seurata? Seuraan blogeja laidasta laitaan: perheblogeja, muutamia yhteiskunnallisia blogeja, valokuvablogeja, wellness-blogeja, myös muutamia ruokablogeja. Viime aikoina olen eniten seurannut kaltaisteni +40 ja + 50 -naisbloggaajien blogeja.

4. Mikä on elämässäsi kaikkein tärkeintä? Lapset, tietenkin.

5. Mikä on/on ollut suurin unelmasi? Perhe.

6. Mihin haluaisit matkustaa? Ensi kesänä Baltiaan... Parin vuoden kuluttua Pohjois-Amerikkaan.

7. Mikä on parasta juuri sinussa? Minä, oma persoonallisuuteni. Olen iloinen, miellyttävä ja inhimillinen.

8. Mitkä ovat pahimmat tapasi? Valvon liian myöhään ja nukun liian vähän. Siihen tämä bloggaaminen ei ole todellakaan ole auttanut... Lisäksi olen liian usein myöhässä ja minulla on vieläkin tapana jättää asioita viime tippaan.

9. Mikä on ollut elämäsi suurin pettymys? Kun lukuisat pätkätyösuhteeni ensimmäisessä koulutusta vastaavassa työpaikassani loppuivat 13 vuotta sitten ja jouduin lähtemään firmasta. Sen kirvelevän pettymyksen tunteen muistan vieläkin. Minä rakastin sitä työtä ja työyhteisöä. Toisaalta olen nykyään iloinen, etten jäänyt sille tielle.

10. Millainen olisi sinun unelmatalosi? Puuh, en ole sisustusihmisiä... Kenties rintamamiestalo, jos se olisi kunnossa eikä sitä tarvitsisi jatkuvasti rempata. (Mahdoton yhtälö?)

11. Jos saisit valita kolme asiaa mukaan autiolle saarelle, niin mikä ne olisivat? Jos ne olisivat ihmisiä niin tietenkin perheenjäseneni.
Jos niiden olisi pakko olla esineitä, niin partiolaisten survival kit -selviytymispakkaus, jossa taitaa olla kaikki mahdollinen tarvittava retkiolosuhteisiin + älykännykkä nettiyhteydellä ja loppumattomalla akulla + aurinkorasvaa.

Kuva: http://join.deathtothestockphoto.com/

Haastan mukaan seuraavat bloggaajat Kaksplussa blogiyhteisöstä: Melskelän lapset, Saa tuijottaa, Hei meillä valvotaan, Hetken vaan, Porvoon mitalla, Glmamma, OlliE., Oi siskoni mun, Rouva mutsi, 47 palasta ja Pienen Pojan Haaveet.

Tässä kysymykset:

  1. Mieluisin kevätpuuhasi?
  2. Ensimmäinen asia, jonka teet aamulla?
  3. Missä paikassa bloggaat (nyt ja yleensä)?
  4. Nimeä kolme blogia, joita seuraat säännöllisimmin?
  5. Miten liikut?
  6. Lakkaatko varpaankynsiäsi?
  7. Rakkain sisustuselementtisi?
  8. Kuinka korkeilla koroilla kuljet?
  9. Unelmasi?
  10. Kesälomasuunnitelmasi?
  11. Paras kosmetiikkatuotteesi?

------
I received a nice Liebster Award blog challenge from two fellow bloggers. The idea of the challenge is to reply to 11 questions and challenge 11 new bloggers with a new set of questions. The aim of the challenge is to draw attention to smaller blogs.

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Bloglovin, | Blogilista |  Blogipolkuvlog @Vlogia.

Kommentit (2)

Anonyymi

Kiitos hyvää mieltä ja vertaistukea tuottavasta blogista! Olet ihailtavan energinen, kuten mielestäni kaikki blogia kirjoittavat, työssä käyvät ruuhkavuosiäidit �� ja jaksat vielä liikkua ja pitää huolta itsestäsi!

Itse jaksan luovan alan esimies- ja asiantuntijatyön ohella handlata lapset keskinkertaisesti verkostojen ja tasa-arvoisen puolison isolla tuella ja kaikki muut (tärkeät) palikat menevätkin sitten kausiluontoisilla painotuksilla ja tyylillä better done that perfect. Ja olen hyväksynyt, että tällä mennään nyt.

Se, mihin kaipaisin vertaistukea enemmän kuin keskimäärin esimerkiksi omasta lähiystäväpiiristäni löydän, on miesvaltaisella uralla ja kollegajoukossa ruuhkavuosimutsina luoviminen, toimintakulttuuri ja -tavat kun perustuvat omalla alallani aika perinteisiin johtajan malleihin. Uskon, että muitakin vertaistuen tarvitsijoita ja antajia on, mutta tämä tuntuu olevan aihe, jossa me naiset emme vahvasti ole verkostoituneet tai tottuneet tukemaan toisiamme? Kuten ehkä äitiyden suhteen oli vielä ennen vertaisblogien aikaa.

Muutaman kerran vertaistukea kaivatessani olen saanut kommenttitokaisun, että oma valinta, mikä tuo mieleen, onko edelleen niin, että naisen ei edes saisi tavoitella sekä perhettä että vaativaa uraa lasten ollessa pieniä. Itse haluan uskoa, että se on mielekkäällä tavalla mahdollista meille ja entistä useammalle perheelliselle naiselle ja miehelle tulevaisuudessa, jos niin haluaa valita.

Kiitos kommentistasi! Mukavaa jos koet että olet saanut blogistani tukea.
Enpä minäkään mitään kymppiä saisi arvosanaksi useimmilla elämänalueilla... Itse käyn jatkuvaa keskustelua itseni kanssa siitä, että äitiys - tai elämä yleensä - ei saisi olla suoritus...
Äitiys perinteisessä johtamiskulttuurissa on kyllä haastava asetelma. Itsekin olen törmännyt vanhanaikaisiin asenteisiin esim. liittyen työaikajoustoihin. On tietenkin ymmärrettävää, että on hankalaa tarkastella työtilanteita ruuhkavuosimutsin näkökulmasta, jos asetelma on hyvin kaukana omasta elämäntilanteesta. Hyväksyttävää se ei kuitenkaan ole.
Valinnoistahan tässä on kyse - mutta myös työyhteisön valinnoista. Mielestäni työyhteisö on sitä innovatiivisempi ja motivoivampi, mitä enemmän yhteisössä on erilaisissa elämäntilanteissa olevia työntekijöitä.
Paljon voimia ja jaksamista sinulle ruuhkavuosien pyöritykseen! Pidetään yhteyttä

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram