Olin tämän viikon kotimiehenä eli kesäleskenä, kun muu perhe lähti lomailemaan mummolaan ja minä jäin vielä töihin etelään. Pohdin hetken, olisinko jatkanut yksinolosta nauttimista ja jäänyt itsekseni kotiin myös viikonlopuksi mutta sitten ikävä voitti, hyppäsin perjantaina junaan ja tulin perästä anoppilaan viikonlopun viettoon.

Minun oli tarkoitus käsitellä miniloman aikana Viron-matkan kuvat, jotta olisin viimein saanut jatkettua lupaamaani matkakertomusta blogissa. Se jäi aikomukseksi, sillä vanhuus ilmeisesti ei tule yksin: kamerani muistikortti unohtui kotikoneeseen eli en vieläkään pääse kertomaan teille ihanista Muhun ja Saarenmaan saarista... No, lomamuistot ovat vielä kirkkaina mielessä, eli ehtiihän sitä.

Olen kesällä osallistunut laiskasti valokuvaushaasteisiin mutta tällä kertaa inspiroiduin Scavenger Hunt Sunday -haasteen teemoista, jotka ovat:
1. Down the Street
2. Beneath My Feet
3. Faceless
4. Blurry
5. Red, White and Blue

Valokuvaushaasteet ovat hauskoja, koska ne pakottavat katselemaan ympärilleen uusin silmin. En ole aikaisemmin huomannutkaan, kuinka kuvauksellisia anoppilan maalaismaisemat ovat.

Tämä alue on todellista maaseutua: lähimpään taajamaan on parikymmentä kilometriä ja kylässä on vain viitisensataa asukasta. Alue on kuulemma joskus aikoinaan ollut pelkkää suota. Monet seudulla harjoittavat maataloutta. Nämä kaksi seikkaa, suo ja maatilat, tekevät yhdessä sen, että itikoita - erityisesti hyttysiä ja paarmoja - täällä riittää.

Red, White and Blue

Down the "Street" in the countryside
Beneath My Feet: Soil that used to be swamp

Blurry selfie on a puddle

Mosquito hat is a useful down here but it makes me almost Faceless

Joskus ennen ihan turhauduin, kun kauniina kesäpäivinäkään ei täällä päin viitsinyt lähteä pitkälle lenkille, koska hyttyset ja paarmat kiusasivat niin kauheasti. Sittemmin olen ymmärtänyt, että on vain juostava kovempaa, jotta pääsee niitä karkuun.

Lomailetko sinä usein keskellä syvintä maaseutua?

----
I've spent the weekend deep in the countryside visiting my parents in law. They live in a village in which there are about 500 people. There's 20 kilometers to the center of the town. 
This area used to be swamp ages ago and there are many farms around. That's why there are plenty of mosquitoes and other insects everywhere.
Thanks to Scavenger Hunt Sunday photo hunt I realized how picturesque it is down here after all.  And during the years I've learnt that even the mosquitoes don't matter. It's just a matter of protection and attitude, I guess...

Do you often spend time in the countryside?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

Kommentit (14)

Mä olen niin allerginen kaikille pistoksille, että yritän ihan tosissani vältellä paikkoja joissa on paljon öttösiä.
Aivan ihanat maisemat siellä on ja hurjan kaunis on tuo kuva, jossa on sininen tynnyri.
Mukavaa sunnuntaita.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram