Meillä on viime aikoina väännetty Exceliin budjettia. Perheemme taloudellinen tilanne on tiukentunut hiljattain, eikä ylimääräisiä euroja ole montaakaan.

Yllättäen tulojen pienentyminen ei kuitenkaan ole tuntunut yhtä paljon kuin pelkäsin. Jäin oikein miettimään, millä keinoilla olemme saaneet säästettyä käyttövaroja. 

Ainakin nämä kolme pientä asiaa ovat vaikuttaneet talouskassaan myönteisesti:

  1. Olemme syöneet koko perheellä enemmän kasvisruokaa.
    Olen viime aikoina taas innostunut kokkailemaan. Olen tehnyt välipaloiksi tuorepuuroa ja pääruoaksi suunnilleen kerran viikossa pavuista, linsseistä tai muista palkokasveista jonkinlaisen risoton.
    Lihaan tai kalaan verrattuna kasvisruoka on oikeasti tosi edullista. Ei mikään kumma, että joissain maissa esimerkiksi linssejä pidetään köyhien ruokana. 
    Suomalaiskodissa palkokasvit ovat oivaa vaihtelua ruokalistaan: terveellistä, kuiturikasta ja rasvatonta. Ja samalla kun kukkaro ja keho kiittävät, myös ilmakehä pelastuu!
    Tämän säästövinkin hintavaikutusta on hieman vaikeampi laskea, kun ottaa huomioon murojen vaihtumisen puuroiksi ja jauhelihan tai broilerifileen satunnaisen vaihdoksen linsseihin tai papuihin. Uskon että pitkän päälle muutos kuitenkin näkyy ruokakustannuksissa, mikäli tavasta tulee tottumus.
  2. Luovuin leasing-autosta. 
    Olen ajellut työsuhdeautolla yli viisi vuotta. Leasing-auto on mukava ratkaisu mutta pitkän päälle aika kallis.
    Laskin että niillä rahoilla, jotka nettopalkastani viiden vuoden aikana vähennettiin autoetuna, olisin saanut ostettua jo melkoisen menopelin. Vaikka autoetuun sisältyi esimerkiksi huollot, vakuutukset ja jopa polttoaine, ei järjestelystä kyllä rikastumaan päässyt.
    Nyt olemme maaliskuusta lähtien vähentäneet oman auton velkaa muutamalla satasella kuussa. Se menee tavallaan säästöön.
    Oma auto ei tietenkään ole yhtä hienoa merkkiä tai yhtä uusi kuin työsuhdeauto. Ostimme edullisen, vähän ajetun halpis-farmarin, jolla todennäköisesti ajamme vähintään viisi vuotta, mahdollisesti kauemminkin. Oman auton käytöstä hyödymme kuitenkin verotuksessa ja työmatkoilla enemmän kuin työsuhdeauton käytöstä.
    Toistaiseksi olen ollut oikein tyytyväinen ratkaisuun. Saas nähdä mitä mieltä olen sitten, jos auto talvipakkasilla sammuu tienposkeen tai huollossa maksettavaksi tulee joku iso, kallis remontti. Sellaisissa tapauksissahan työsuhdeauto on huoleton.
  3. Olen ottanut töihin omat eväät.
    Ruoka on kuukausittain iso kuluerä ja vielä isompi, jos syö usein ulkona. Olkoonkin että työnantaja tukee työpaikkalounasta, on sellaisella herkuttelu mielestäni aika arvokasta: lounaiden hinnat vaihtelevat Helsingissä 7-10 euron välillä. 
    Omaan budjettiini on vaikuttanut valtavasti se, että olen viimeksi kuluneen kuukauden aikana syönyt lounasravintolassa vain muutaman kerran. Sen sijaan olen ottanut kotoa mukaani edellispäivän päivällisen jämät sekä salaatinlehtiä, yhteishintaan muutaman kymmenen senttiä per ateria. Yhteensä tästä tulee säästöä satakunta euroa kuussa.
    Joskus ajattelin, että eväiden kuljettelu olisi kauhean vaivalloista. Nyt en voi ymmärtää noita ajatuksiani - sehän oli vain asennekysymys.

Onko sinulla hyväksi havaittuja vinkkejä, joiden avulla voi puolivahingossa säästää arkipäiväisissä menoissa?

Uräidin Ruuhkavuodet myös:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (14)

Vierailija

Kasvisruoka on hyvä tapa myös säästää. Linssit, pavut, soijarouhe, juurekset, kaali. Aika halpaa, ja hyvää, kun osaa tehdä. 

Sähköä säästää, kun sammuttaa turhat valot, valmiustilassa olevat laitteet ja pyörittää täysiä pyykki- ja tiskikoneellisia.

Kaupassa säästää kun ostaa vain ostoslistan mukaan, ei heräteostoksia. Ja miettii vaatteiden ja käyttötavaroiden kohdalla kaksi tai kolmekin kertaa tarvitseeko niitä tavaroita ollenkaan. Tämä pätee myös kirppisostoksiin - turha ostos on turha ostos, vaikka kirppikseltäkin. 

Kati's way blogi
Liittynyt7.4.2016

Eväiden kuljettamista harrastetaan täälläkin. Vielä kun oppisin tekemään sellaisen annoksen ruokaa, että aina jäisi vähän seuraavallekin päivälle. ?

C

Meillä mies luopui työsuhdeautosta juuri säästösyistä. Hänelle ei kuulunut bensat, mutta hänen mielestään niiden kanssa homma on vielä hullumpi.

Mä olen nyt viime aikoina syönyt paljon eväitä töissä. Välillä täytyy kuitenkin käydä henkilöstöravintolassa kuulemassa uusimmat juorut, hyvät ja huonot uutiset, niitä ei kuule syrjäisessä taukohuoneessa. 

Meillä syödään paljon erilaisia kasviksia, suosin aina suomalaista, joka on varsinkin talvella paljon kalliimpaa kuin ulkomaalainen. Kurkun ja tomaatin kohdalla hinnalla ainakaan ei ole niin väliä, vaan laadulla.

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Minä olin kauhean innoissani kun ensimmäisen kerran sain vapaan autoedun. Vuosien varrella kuitenkin selvisi, että etu oli hinnoiteltu niin ettei sillä päässyt nettoamaan. Kaikkein kallein oli pikkupoikani suosikki: tuliterä auto suoraan tehtaalta kaikilla lisävarusteilla. Sen aikana tuntui että kaikki rahat menivät autoon...

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

:)

Kiinnostava blogi! Luin nyt ekaa kertaa. Täälläkin nelilapsinen perhe, ja säästö kuukausia on välillä pakko pitää ainakin silloin kun kaikki vakuutusmaksut sattuvat samalle kuulle. Mieheni on kuitenkin perusäijä joka ei vihanneksia syö mutta soijarouhetta hän ei huomaa. Kerran viikossa teen aina jonkun perusjauheliha ruuan: lasagne, makaronilaatikko tai spagetti. Käytän kilon pastaa mutta vain 400g jauhelihaa. Loput onkin yli 10 kertaa lihaa halvempaa soijarouhetta. Sitä ruokaa 6 henkeä syö 2 päivää ja maksaa alle 10e.

Vierailija

Syön pääasiassa kasvisruokaa jo nyt. Autoa ei ole. Lounaista en luovu - kolme kertaa viikossa lounas työkavereiden kanssa ei budjettiani kaada, mutta tuo onnellisuutta. 

Vierailija

Nautin työpaikka ruokailusta.Ihanaa ,joka päivä eri ruoka ja valmis seisova pöytä , raasteineen.Inhoan eväiden rahtaamista töihin ja haisevia jääkaappeja.Sauvakävelen töihin päivittäin en osta bussilippua.En käytä autoa.Ostan ruuat kauppakassi palvelusta.Laadukasta, tuoretta ja edullista.Mitään ylimääräistä ei tule ostettua ja budjetti pysyy kasassa.

Mamma74

Pienituloisena yksinhuoltajana säästökohteita on haettava vähän eri asioista. Ruoka ja asuminen vievät suurimman osan tuloista ja ruuan pyrin valmistamaan edullisesti ruokavaliorajoitteet huomioiden. Vaatehankinnat alakoululaiselle on iso lovi kukkaroon sekä 130€:n iltapäivähoitomaksu kuukausittain. Vielä vuosi sitten ei tarvinnut miettiä näitä ja säästöönkin jäi hiukan. Nyt mennään nipin napin plussalla tulojen tiputtua.

Nipsu

Luen aina innolla kaikki arjessa säästämisen vinkit. Harmiksi ei ole löytynyt vielä yhtään, joka ei olisi jo käytössä.. Tiedän kyllä montakin säästökohdetta missä voisin vielä nipistää. Esim. liian kallis auto, alkoholi, tupakka... mutta en ole vielä ollut valmis luopumaan omista nautinnoistani. Ehkä joku kaunis päivä kun raha käy oikeasti tiukille.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram