Täällä ollaan. Tulimme kotiin lauantai-iltana keskelle tihkusadetta ja pimeää, joka kuitenkin pian muuttui lumeksi ja pakkaseksi.

Lomalla ei tainnutkaan olla parasta vain lämpö ja aurinko, vaan täysi palvelu. Söimme kaksi viikkoa ravintoloissa joka aterian. Siivooja laittoi hotellihuoneen päivittäin kuntoon. Pesetimme pyykit pesulassa - se on Thaimaassa niin halpaa, monen kilon satsi kun maksaa vain muutaman euron.

Kamalinta puolestaan ei ollut sittenkään paluu kylmään ja pimeään vaan paluu tekemättömien hommien keskelle. Jätimme kodin lähtiessämme ihan järkyttävään kuntoon. Uskottelimme itsellemme, että se on tarkoin valittu strategia: sanotaan, että koti kannattaa jättää asutun näköiseksi, se karkottaa mahdolliset murtovarkaat pois. No, jos meille olisi kaikista varotoimista huolimatta tullut varkaita, ne olisivat luulleet että joku on jo käynyt huushollissa, kun kaapit olivat levällään ja tavarat pitkin lattioita.

Uraäidin Ruuhkavuodet
Enää ei ole yhtään tekosyytä vältellä tätä urakkaa, kesävaatteet on pakko pakata laatikkoon ja viedä varastoon...

Olisin toki voinut valita itselleni tyypillisen lomaltapaluu-strategian: lyödä hanskat tiskiin ja kieriskellä lomamuistoissa ja itsesäälissä. Sen sijaan tällä kertaa päätin, että mieluummin yritän tehdä itseni ja muut onnellisiksi.

Kävimme siis hommiin. Mies oli tosi kultainen, sillä hän raivasi suurimman osan sotkusta. Lapsetkin järjestivät omat huoneensa! Minä taas pesin pyykkiä ja laitoin viimein kesävaatteeni talvivarastoon. Nyt matkan jälkeen ei enää ole yhtään tekosyytä vältellä sitäkään hommaa.

Yleensä ottaen minua stressaa eniten kotonamme tavarakaaos - kaikki ne läjät: vaateläjät, kirja- ja lehtiläjät ja kaikenlainen ympärillä ajelehtiva kama. Ei niinkään lika tai pölyisyys, koska sille on nopeasti helppoa tehdä jotain.

Ilmeisesti sain Thaimaasta aimo annoksen uutta energiaa, sillä päätin kertaheitolla laittaa elämäni kuntoon! Muiden blogeja lukiessani minuun tarttui kierrätys-inspiraatio, joten päätin aloittaa 365-projektin. Jotta varmasti pitäytyisin siinä, aion raportoida projektin edistymisestä julkisesti Instagramissa. (Toisinaan myös täällä blogin puolella, saa nähdä.)

Ideana 365-projektissa on yksinkertaisesti luopua joka päivä vuoden ajan yhdestä tavarasta. Jos ostan uutta tavaraa, se lisää luovutettavien määrää. Loman jälkeen oli loogista aloittaa kesävaatteista, joiden joukosta valikoin kierrätykseen nämä kamalat vanhat rytkyt. Ihan nolottaa, että olen säilytellyt niitä vaatekaapissa... Samaan syssyyn innostuin myös kaivamaan keittiön kaapin perältä rikki menneen yleiskoneen, jonka saimme 13 vuotta sitten häälahjaksi. Eiköhän ole jo aika luopua siitä. Tässä on siis kuluvan vuoden 6 ensimmäistä pois laitettavaa tavaraani.

Uraäidin Ruuhkavuodet
Yritin houkutella myös Hipun sparrauskaveriksi 365-projektiin, mutta ihan vielä tyttö ei lupautunut mukaan. Hän inhoaa (kaappien) siivoamista vielä enemmän kuin minä. Maailman Paras Mieskään ei innostunut, koska ei kuulemma "edes omista 365:a tavaraa."
Nämä kaikki kamat ovat todellisia "arkistojen aarteita". Yhteisikää niillä on ainakin parikymmentä vuotta...

Sitten villiinnyin niin, että aloitin myös Uraäidin Ruuhkavuodet

Valitsin 333-projektiin muutamia luottovaatteita, joita käytän joka tapauksessa eniten. Kaapissa roikkuvien lisäksi 33:n joukkoon kuuluu farkkuja, neuleita, kahdet saappaat ja kaksi yöpaitaa.
Parhaimmassa tapauksessa tämän projektin avulla tajuan, kuinka järjettömät määrät turhia vaatteita minulla on ja laitan hanakammin kierrätykseen sellaiset, joita en juurikaan käytä. Em. kuva havainnollistaa, kuinka älyttömästi minulla on kuteita. Olen ollut koko aikuisikäni suunnilleen saman kokoinen raskauksia lukuun ottamatta ja kun lisäksi minulla on hamsterin taipumuksia, on lopputulos järkyttävä määrä ryysyjä, joita käytän kerran parissa vuodessa.
Myös tämän projektin aloittaminen toi vapauttavan fiiliksen. Olen aina inhonnut kaappien siivoamista ja vaatteiden lajittelua kierrätykseeen, mutta ehkä näiden projektien avulla siihen tulee uutta hohtoa, ja hommasta tulee ikään kuin leikkiä?
Ajattelin, että valitsemiani vaatteita esittävän kollaasin sijaan voisin  julkaista täällä blogissa välillä asukuvia, joista kenen tahansa on mahdollista arvioida, olenko valinnut mukaan järkeviä yhdistelmiä. Vaikka olen narsisti ja tykkään olla kuvissa, en ole koskaan täysin tajunnut monien blogien asukuvia. Käsittääkseni niiden tarkoitus on antaa insipiraatiota pukeutumiseen ja ostovinkkejä. No, minun asukuvieni tarkoitus ei varsinaisesti ole antaa ostovinkkejä, vaan osoittaa että vanhatkin laadukkaat vaatteet voivat olla ihan käyttökelpoisia, jopa töissä, ja niitä yhdistelemällä pärjää hienosti pitemmänkin ajan. Siispä olkaa hyvä: päivän asu eli Valikoidut Vanhat Rytkyt =) 
Suurkiitos inspiraatiosta 365morelifeSaara, Anu ja Paprika. Teidän ansiostanne toivottavasti saan kaaoksen hallintaan, pääsen tavaraähkystä ja siinä samalla annan kenties ajattelemisen aihetta myös jollekin toiselle hamsterille!
Uraäidin Ruuhkavuodet
Valitsin projektiin kolmet farkut, kahdet saappaat, viisi neuletta sekä kolme pitkähihaista t-paitaa. Enimmäkseen mustaa, sinistä ja punaista.

Neulepaidan ostin Seppälästä kaksi vuotta sitten, Dieselin farkut samoin ovat kaksi vuotta vanhat ja saappaat ostin Mekka-nimisestä liikkeestä viime keväänä alennusmyynnistä. Alla Lindexistä ostettu pitkähihainen musta t-paita, joita ostin kolme vuotta sitten eri väreissä kolme kerralla.
Uraäidin Ruuhkavuodet
Jee - mahtavaa päästä eroon turhasta tavarasta!

Kommentit (2)

Todella laadukkaita juhlavaatteita ei mullakaan ole liikaa ja niitä en laske 333-projektiin mukaan.
Mullakin on tapana järjestää vaatekaapit kaksi kertaa vuodessa mutta olen vain ollut tosi huono heittämään pois.
Toistaiseksi olen karsinut vaan omia kamojani mutta voin vannoa että projekti leviää myös muiden perheenjäsenten tavaroihin. Mulla on nimittäin karannut mopo käsistä kun varasin kirppispöydän viime viikolla. Pian omat tavarat on käyty läpi ja sitten lastenhuoneet edessä...!

Huh, huh, minähän vallan nyt punastun... Upeaa, että teillä säännöllinen kierrätys on jo osa elämää ja lapset hoitaa sen itse! Meidän lapset inhoaa siivoamista, erityisesti tavaroiden järjestelyä, ja tuntuvat olevan vielä pahempia hamstereita kuin minä :/

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram