Planting summer flowers

Iso osa tästä suloisesta sunnuntaista on kulunut puutarhapuuhissa. Näin keväällä ja kesällä ajattelen usein, että minusta olisi pitänyt tulla puutarhuri. Tai kenties olin puutarhuri edellisessä elämässäni?

Nyt varmaan jokainen, joka on nähnyt meidän rikkaruohoarmeijat livenä, meinaa tukehtua nauruun. Mutta siltä minusta tuntuu vahvasti: jos vain olisi aikaa, möyrisin jatkuvasti tuolla puskissa ja kukkapenkeissä!

Minulla oli jo eiliselle kunnianhimoiset suunnitelmat, mutta koko päivän ripsinyt sade pilasi ne. Tänään olen riehunut eilisenkin edestä ja nauttinut täyden annoksen aurinkoa ja tuulta. Tosin tuulikin tärveli osan suunnitelmistani - aioin alun perin myös öljytä terassin ja puutarhakaluston (mikä piti hoitaa jo toukokuussa) mutta en viitsinyt, kun terassilla oli voimakkaassa tuulessa sen verran kylmä.

No, sain sentään viimein ostettua kesäkukat terasseille. Minusta taimimyymälät ovat yksinkertaisesti i-h-a-n-i-a!

I love garden shops!

Ostin tuuliselle, ilta-auringon puoleiselle terassillemme samoja kukkia kuin viime vuonna ja toiselle aamukahviterassille uutta, pienikukkaista lajiketta. (Älkää kysykö, mitkä lajikkeet ovat kyseessä. Sitä ei sisälläni asuva pieni puutarhuri enää muista - tieto taisi jäädä sinne edelliseen elämääni...)

Flowers are now ready to be planted in the box

Aivan ensimmäiseksi täytin kukkalaatikot kompostistamme nostetulla mullalla. (Mullassa muuten näkyy edelleen hieman kananmunankuoria ja jotain muita, sulamattomia biojätteitä. Onkohan se liian voimakasta kesäkukille? No, vahinko on jo tapahtunut, eli asia jää nähtäväksi. Tosin jos kukat alkavat heti osoittaa kuihtumisen merkkejä, voin tietenkin kaivaa ne ylös ja vaihtaa mullat.)

Gardening is a great way to get your mind off work!

The flowers are now ready!

Tänä kesänä aiomme viettää paljon aikaa kotona, tuon Voles have made big holes in our lawn

Moni seikka pihallamme kertoo siitä, että emme ole juurikaan käyttäneet aikaa pihahommiin viime vuosina. Joskus ajattelen, että taloamme voisi luulla vaikka hylätyksi, jos nurmikko olisi ajamatta ja ellei pihalla lojuisi leluja.

Esmierkiksi tällainen käyttämätön pata tönöttää keskellä pihaamme. Emme koskaan käytä sitä, meillähän on kaasugrilli. Olen tasan kerran (vuonna 2008) viritellyt siihen tulen, kun halusimme tehdä lasten kanssa (nykyään käyttämättömällä) muurikkapannulla lettuja. Tulenteko kesti ikuisuuden, eikä letuista tullut kovin ihmeellisiä. Paistinpannulla keittiössä olisi tullut parempia. Mitäköhän tällekin voisi tehdä?

We never use this old cauldron for barbecues, we should get rid of it...
Viime talvena emme peitelleet yläpihan koristetuijia, kohtalokkain seurauksin. Lumi ja pakkanen polttivat ne ja niistä tuli tosi rumia horiskoja.
These pine trees suffered badly from snow during winter

Niinpä Maailman Paras Mies ja Hessu kävivät perjantaina tuijien kimppuun ja sahasivat ne pois. Nyt tilalla on näin rumat läikät täynnä vanhoja neulasia, kannot keskellä. Ei varmaan auta muu kuin haravoida neulaset pois ja istuttaa tyhjiin läikkiin nurmikonsiemeniä?

Pitäisikö kannot kaivaa ylös, vai voisiko tuolle paikalle keksiä muuta pelastusta? Montuista nimittäin tulee aikamoiset, jos juurakot kaivaa ylös...  Vai voisiko tuolle paikalle istuttaa uudet tuijat?

Therefore we cut them off.
Omat haasteensa tänä kesänä pihahommiin tuo koiranpentu, joka liittyy perheeseemme heinäkuussa. Minä haluaisin aidata ainakin osan pihasta, koska hiekkatiellä talomme vieressä autot ajavat välillä aika lujaa ja tätä nykyä pihalta on tielle esteetön pääsy.
We should build a fence next to the road because we are adopting a puppy in July
Kun lapset olivat pieniä, ulkoilimme toki aina yhdessä, mutta jostain syystä meidän tenavat olivat aina aika viisaita ja varovaisia liikkeissään. En muista, että jälkikasvumme olisi koskaan karanut tielle, vaikka Hipu oli muuttaessamme alle 3-vuotias ja Hessu vasta 10 kuukautta. Koiranpennun suhteen en ole yhtä optimistinen ja siksi haluaisin aidan.  
Meidän ja naapurin tontin välissä on lehtikuusia. Aita varmaan voisi luontevasti kulkea niiden kohdalta. Vaan millainen aita? 
The fence could follow the tree line
Eläinverkko on mielestäni ruma, lauta-aita taas aika voimakas katseenvangitsija. Tosin tällaista, lenkillä näkemääni olen vähän harkinnut. 
Meidän talossa on paljon tuollaisia tummanruskeita puuosia, kotimme kun on rakennettu 70-luvulla. Mutta muuttaisiko se koko pihan ilmeen?

This is one alternative for the fence
Yhdestä asiasta olen varma: tonttimme toisella sivulla olevaa peltomaisemaa en halua aidata. Se menisi pilalle. Siksi koko pihan aitaamisen sijaan ainoa realistinen vaihtoehto on jonkin sortin aitaus, jolloin aita kulkisi pihan läpi.
But I don't want to ruin this view with the fence.
Koirasta tulee täysikasvuisena säkäkorkeudeltaan 60 cm, ja useimmat kyseisen rodun edustajat ovat hyviä hyppäämään. Siksi aidan pitäisi olla aika korkea, jos koira on siellä yksin. Minkähänlainen aitaus hauvalle olisi hyvä - olisiko kenelläkään ideoita?
Toivottavasti mahdollisimman moni innokas puutarhaihminen lukee tämän postauksen. Sillä vaikka minut on varustettu innolla ja wannabe-puutahurin asenteella, tieto, taidot ja näkemys puuttuvat... 
Kiitos neuvoista jo etukäteen! 

-----
P.S. Huomasitko, että olen koonnut blogiini omaksi välilehdekseen nuo vieraspostaukset, joissa vierailevat äiti-bloggarit antoivat blogini lukijoille vinkkejä työn ja perheen yhdistämiseen? Haluaisitko sinä olla seuraava blogivieraani? Ota yhteyttä: uraaidin.ruuhkavuodet(at)gmail.com

Muistathan myös osallistua uusimpaan arvontaani, jossa kolme voittajaa saavat palkinnoiksi poikkeuksellisen satukirjan nimeltä "Kullanhohtoisia unelmia"! Aikaa on ensi keskiviikkoon eli 10.6. saakka.
------
I've spent most of the day planting summer flowers into the boxes on the terrace. This is very relaxing work and I enjoy it a lot!
I'm looking forward to spending quite a lot of time in the garden this summer. Hopefully we will also be able to solve some problems in our garden.
For example voles have made big holes in our lawn. Should we fill them up or do something else?
We also have an
old cauldron in the middle of our law. We never use it for barbecues, therefore we should get rid of it, I guess.
The pine trees in front of our house suffered badly from snow during winter. That's why my hubby cut them off. However, now the area in which they used to grow, looks ugly. Should we dig all the rhizomes ur, or what to do?
We are also planning to build a fence between the road and our yard because we are going to adopt a puppy in July. However, it's not so simple to build a fence that would look nice. And in any case I don't want to ruin the open view from our house to the field with the fence. 
All in all, I'm convinced that we will have may interesting moments in the garden this summer...

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+ | Vlogia

Kommentit (15)

Mä olen kyllä niin tumpelo puutarhassa ettei tosi! Mutta oli silti pakko tähän postaukseen jättää merkki ja toivottaa aurinkoista alkavaa viikkoa, vaikken itse aiheeseen osaa sanoa mitään. :D

Näköjään tekemistä riittää teilläkin :). Meillä on satanut koko päivän vettä ja ihan kunnolla, ei ole ollut pihalle asiaa :(. En tiedä noista tuijista, epäilisin ettei uutta kasva kannosta, eikös ne enempi lehtipuut tee niitä uusia versoja? Minä suunnittelisin tuohon jotain kukkapenkkiä, koska se on aina ensimmäinen mikä tulee mieleen :). Tai joku pensasaidannekin voisi olla kiva. Ellet sitten halua niitä tuijia takaisin :).

Voi apua nainen! Noi sun havut näyttää olleen kartiovalkokuusia, eikä tuijia. Nyt mul tulee itku :D
Kuuset "korjaa" itseään aika hyvin toisin kuin tuijat. Tosin nyt taitaa olla peli menetetty :D
Mutta vaihtelu virkistää, ja noissa oli kyllä kahdessa pahasti vaurioitunut toi koko latva, joten voipi olla, etteivät olis enää elpyneet.
Tilalle vois tosiaan laittaa vaikka tuijat. Teillä näyttää olevan hyvin tilaa pihalla, joten ei haittaa, vaikka kasvavat isommiksi kuin nuo aikasemmat kuuset :)
Mulla on valtava rakkaus kukkiviin puihin, ni tuossa voisi niiden tuijien lisäksi olla vaikka koristeomenapuu.
Tai jos tekis siihen kunnon rajatun ja koholla olevan perennapenkin, johon vois istuttaa vaikka tuijan.

Aidasta mäkin haaveilen just koiran takia. Ajatuksena ollut valkoinen lauta-aita, joka olisi takapihalla n. 20x20m alue. Tosin sata projektia mietinnässä, niin ei varmaan lähiaikoina oo aitaa tulossa.

Sun kesäkukat on taitaa olla verbenaa (rautayrttiä) ja lobeliaa. Noi rautayrtit kasvaa valtaviksi, kun jaksaa nyppiä kuivuneet kukat pois :) Kuuluu mun suosikkeihin nuo.

Pihahommat on ihania, eiköstä vaan? Jotenkin tulee niin hyvä mieli, kun tulevina vuosina saa ihailla kättensä työtä. :)
Intoa pihahommiin! Odotan kovasti piha-aiheita, joten kirjoittele pihakuulumisia, ja mihin päädyit havujen tilalle :)

Kiitos kommentistasi :) Minä harkitsin etenemistä sellaisen pitkän kaavan mukaan että ensin kaivettaisiin juurakot ylös ja sitten istutettaisiin samalle paikalle uudet tuijat. Mutta saa nähdä viitsitänkö käydä läpi noin pitkää urakkaa...

Kiitos Suvi, ihanaa kun ehdit käydä kommentoimassa Vai oli ne tuijat kuusia :P Arvasin että jotain tällaista tapahtuu kun pari poropeukaloa ryhtyy puutarhatöihin ;D Kukkivia puita meillä on yllin kyllin (3 omenapuuta ja yksi kriikuna) eli saattaa olla että laitamme tuohon sitten ne tuijat.
Minkä kokoiselle koiralle tuollainen 20x20m on sopiva?
Juu, rautayrtti tuo lempparikukkani olikin. Mulla oli sitä myös viime vuonna terassilla ja se kesti hyvänä uskomattoman pitkään, toukokuun lopusta elokuulle.
Pihahommat on kyllä rentouttavia, vaikkei niistä paljoa ymmärräkään ;)

Meillä on aika paljon hyötykasveja: 3 isoa omenapuuta, kriikuna- eli luumupuu, 6 marjapensasta ja kaksi karviaista. Kaikki ovat kovin tuottoisia, vaikka niitä ei ole erityisemmin hoidettu, eli sadonkorjuu elokuulla on jo nykyisellään aikamoinen urakka samaan aikaan kun käy töissä... Siksi saatamme päätyä muihin kuin hyötykasveihin, vaikka lääniä tosiaan tontilla riittää.

Onko teillä hyötykasveja? Jos mulla olisi lääniä, niin laittaisin ehdottomasti niitä - ja paljon! Vaikka monissa hyötykasveissa on hoitamisensa, kuten esim. puissa leikkaus, on se ainakin tämän epäviherpeukalon mielestä huomattavasti mukavampaa, koska se myös palkitsee.

Tuijien tilalle saattaisin laittaa vaikka omena- tai kirsikkapuita. Kukat on nätit ja sato maistuu! :) Muuten olen kyllä näissä puutarhanhoidollisissa asioissa huono neuvomaan, minä kun en ole onnistunut pitämään hengissä oikein mitään kasveja.

Muuta neuvoa en osaa antaa, kuin sen, että myyränkoloihin laittaisin multaa ja kylväisin ruohon siemeniä. Niiden paras itämisaika olisi kyllä syksyllä, niin ei tarvitsisi niin paljoa kastella.
Teillä onkin mukavaa odotettavaa kun saatte koiranpennun kotiin sitten kesällä. Jonkinlainen aita/aitaus helpottaisi kyllä kovasti koiran pihaulkoilua, kun ei tarvitsisi ihan niin paljon vahtia sen touhuja, mutta millainen sen tulisi olla, jaa, siinäpä pohdintaa.

Ei multa puutarhavinkkejä hirmusti heru - mutta piti vaan tulla toteamaan, että niin älyttömän kaunis ja rauhoittava peltomaisema! :)

C

Kasviasioihin en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta koira-aitaukseen jotain. Meillä on teidän koiraa pienemmät koirat, mutta meillä on koiria varten aitaus ns. koiratarha. Se on korkeudeltaan noin pari metriä, neliömäärää olen aika huono arvioimaan, mutta koira mahtuu siellä hyvin liikuskelemaan. Se on rakennettu meidän ulkorakennukseen kiinni niin, että puuvaraston puolella koiran kopi, jonne se voi halutessaan mennä. Aitauksen vieressä on sireenejä ja tuomia, jotka luovat varjoa + verkossa villiviini. Aitauksessa on aika tiheäsilmäistä verkkoa, koska kumpikin koiristamme on varsin taitavia pureskelemaan verkon reikiä niin, että saavat aikaa yhden isomman - ja siitä karkuun. Koirat ovat usein myös taitavia hyppäämään niin, etta saavat takajalat aitaa vasten - ja siitä sitten yli. Pienempi meidän koirista kiipesi verkkoa pitkin kuin tikapuita, jotta pääsi isomman reiän kohdalle ja siitä ulos - siksi laitettiin tiheä verkko joka puolelle. Meillä on pienemmälle koiralle myös vaijeri ulkona ts. pääse juoksemaan laajalla alueella vapaasti. Meillä kummatkin ovat metsästyskoiria, niitä ei pienet aidat pidättele kun ohi menee jänis, orava tms.

Kiitos vinkistä! Meidän koira on aika perinteinen seurakoira joten nähtäväksi jää, minkä verran se haluaa ulkoilla yksin, ilman meitä laumaansa. Lähinnä kaipaisin aitaa jotta koiran kanssa voisi oleilla rennommin pihalla ilman että sen perässä täytyy koko ajan juosta...

Mut hei, tekemällä oppii :)
En tiedä, minkä kokonen aitaus olis sopiva esim. tuolle meidän parsonille, mutta tuon kokoinen mahtuis meidän pihalle, ja kyllähän se pääsis tuossa jo vähän juoksentelemaankin :)
Teilläkin pennun kotiin saapuminen lähestyy ❤️

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram