Kevätjuhlan jälkeen minä ja kaverini ryntäsimme todistukset kourassa naulakoille ja sieltä ulos lempeään kesäpäivään. Aurinko paistoi koulun parkkipaikalle ja kaikkialla oli onnellisia lapsia, joilla oli edessään kymmenen pitkää viikkoa lomaa.

Ja me, me olimme myös niitä onnenpekkoja. Kymmenen viikkoa ilman opiskelemista! Kolmasluokkalainen tyttö teki kärrynpyöriä parkkipaikalla. Kaikki olivat onnellisia. Ei ole koulua, nyt vain lomaillaan!

No, nyt sitten olemme viettäneet lomasta jo yli puolet. Ja, kuten joka vuosi, tapahtuu muuan kiinnostava ilmiö. Olemme jakaantuneet kahtia.

Ei, emme fyysisesti. Vaan mielipiteidemme puolesta.

Kesäloman edetessä koululaisten mielipiteet koulusta jakaututuvat näet kahtia: "Voi kunpa se alkaisi!"- ryhmään ja "Voi ei alkaako se?"- ryhmään.

Jako tapahtuu aivan muihin asioihin katsomatta. Vaikka muuten panostaisi koulunkäyntiin täysillä ja pitäisi koulusta hirveästi, saattaa kammota ajatusta koulun alusta. Ja toisin päin, vaikka olisi koulusta piittaamaton, saattaa odottaa aivan täpinöissään sen alkua.

Jako on hyvin tasainen, puolet ja puolet. Syitä sen sijaan on useampia.

Näin tulevana kuudesluokkalaisena yksi syy koulun odottamiseen on varmaan se, että tulevana lukukautena olemme koulun vanhimpia oppilaita. Sitä olemme odottaneet. Ykkösluokkalaisesta asti.

Olemme niitä isoja, joista seitsenvuotiaana mietimme, että nuohan ovat kohta aikuisia! Siitä sai esimakua jo viidennellä luokalla.

Sitä me odotamme koulun aluksi. Me kuudennen luokan kingit, isot, melkein yläastelaiset, enemmän tietoa päässämme kuin millään muulla alakoulun luokka- asteella.

Ja miksi emme odota koulun alkua? No, onhan tässä jo koulua nähty. Tiedämme kyllä, miten se menee.

Tulemme kouluun iloisina ja odottavaisina. Meitä jännittää. Ja jo saman viikon lopulla mietimme, että miksi himputissa oikein odotimme tätä? Syyslomaankin on kymmenen viikkoa!

Tätä kaikkea me emme odota, me koulussa jo viisi vuotta olleet loman riemujen huumaamat kesänkeijut, vapaudenhenget. 

Mutta entäs minä? Kumpi minä olen?

Pienempänä odotin aina tuli hännän alla koulun alkua. Kerran minua jännitti niin, etten saanut koko yönä nukuttua ja jouduin jäämään koulusta pois, sillä olin aamulla rättiväsynyt.

Tänä vuonna minua ei enää jännitä kovin paljon. Kyllä se koulu sieltä tulee, vaikken koko ajan odotuksesta huokailisikaan.

Olen kyllä ihan iloinen, kun koulu alkaa. Kesän edetessä alkaa tulla tylsää. Harrastuksetkin ovat tauolla, ja minusta on tulossa hyvää vauhtia sohvaperuna.

Kaikkia kavereitakaan ei ole nähnyt pitkään aikaan. Olen tehnyt paljon asioita, joita kesältä odotin. Asioiden lisäksi olen laiskotellut ja löysäillyt paljon. Onneksi se koulu alkaa, etten juutu lopullisesti kännykän ääreen.

No, en taida kai olla kumpaakaan mallia. Tämä tyttö vain miettii, että koulu alkaa, koulu alkaa, vaikka ajatusta inhoaisi tai vaikka sitä rakastaisi. Tuloksena on, etten ole paljonkaan asiaa aikaisemmin miettinyt.  

Hyvää loppukesää teille kaikille! Ja muistakaa rentoutua sekä odottaa uutta syksyä.

Terveisin, Venla 12v.

Uräidin Ruuhkavuodet myös:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

// Venlan mekko on tuliainen Thaimaasta, legginsit H & M:ltä ja kengät heräteostos jostain loppuunmyynnistä.//

Kommentit (7)

Heli / Taikasaappaat

Hei sinulle Venla! Olet hurjan kaunis tyttö ja sinulla on sana hallussa. Minulla on kaksi poikaa, tuleva seiskaluokkalainen ja tuleva vitosluokkalainen. He ovat vielä lomailleet innolla, mutta luulen, että elokuun alusta alkaen alkaa jo vähän tulla mieleen koulun alku. Erityisesti esikoisen luulen vähän jännittävänkin koulun alkua, kun tapahtuu siirtyminen yläasteelle uusiin ympyröihin.

Mukavaa kesän jatkoa koko teidän perheelle!

Vierailija

Hei!

olipa ihanat kuvat ja mukavat kirjoitukset.niitä oli mukava lukea.Mukavaa kesää,susanna

Yksi lukio-ope

Kiitos kivasta tekstistä. Se sattuikin sopivaan aikaan, kun itsekin jo mietiskelin, voiko koulun alkamista jo alkaa miettiä. Saako sen päästä jo ajatuksiin, vaikka (laulua mukaellen) vielä on kesää jäljellä?

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Kiitos sinulle kivasta kommentista :) 
Minulle koulu on ruvennut tulemaan pakostakin ajatuksiin, ei päivällä, vaan yöllä unissa. Mielipiteeni kysymykseesi on, että koulun alkua voi ajatella, muttei stressata siitä etukäteen.

Itselläni koulu kyllä tulisi mieleen vaikka yrittäisinkin estellä. Se ei ainakaan minulla kannata, vaan annan itseni ajatella koulua täysin neutraalina asiana, joka tapahtuu joka tapauksessa (nyt taisin toistaa itseäni, hups).
Aurinkoista kesäaikaa jota vielä on jäljellä!
T: Venla

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Panu

Hienoa, kun noin pieni tyttö jaksaa kirjoittaa noin paljon!Mukavaa Kesää sinulle Venla!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram