Kirjat ovat minulle yhtä kuin elämä. Elinehtojani on neljä: vesi, ruoka, puhdas ilma ja lukeminen. 

Kirjat ovat kaikin puolin ihania. Kuten isoäitini minulle joskus sanoi: kirjoja voi vain silitellä ja siitäkin tulee hyvä mieli. Vaikka vain katsoisi ja sormeilisi kantta ja lehteilisi sivuja, siinäkin jo rauhoittuu ja päästää vähän arjesta irti.

Kirjat ovat portti toiseen maailmaan. Voit kokea paljon, paljon asioita joita et muuten pääsisi ikinä koittamaan. Kun luet, et ole oma itsesi. Et murehdi omia murheitasi. Elät tarinan mukana.

Joku on sanonut, että kirjat ovat maailman vahvin huume. Läjä paperimerkkejä, joita voit katsella tuntikausia ja samaan aikaan näet mielessäsi hallusinaatiotarinan. Jos et ole kokenut edellä mainittua, et vain ole löytänyt hyvää kirjaa.

Jenni Haukiokin sanoi Aku Ankassa olevassa kolumnissaan: “Lukeva lapsi on tulevaisuuden menestyvä aikuinen.” Sanavarasto kasvaa, opit uutta muiden kulttuurien elämästä, opit samaistumaan muiden ihmisten tunteisiin. Tässä on vain pari esimerkkiä.

Lukeminen on aika henkilökohtaista puuhaa. Elokuvan voi aina kokea yhdessä vanhemman tai kaverin kanssa, kirjaa oikeastaan ei, ellei sitä lueta ääneen tai kuunnella äänikirjana. 

Mielestäni lukemisesta saa kuitenkin kaiken ilon irti, jos lukee ihan itse. Silloin kirjan henkilöt puhuvat juuri sellaisella äänellä kuin haluaa.

Lukemiseen voi syventyä tuntikausiksi. Itse muistan hyvin kun isä ihmetteli töistä tullessaan, enkö ole tehnyt läksyjä. Vastasin että olen lukenut kesken jäänyttä kirjaa, eihän tässä ole mennyt kuin pari hassua minuuttia. Isä sanoi, että koulupäiväni oli loppunut kaksi tuntia aiemmin…

Mutta mitä jos lapsesi ei pidäkään lukemisesta? Jos se on “sairaan tylsää” verrattuna vaikka pelaamiseen? No, tässä listasin neljä vinkkiä, miten lapsesi rupeaa lukemaan:

  1. Älä lahjo. Saattaa kuulostaa omituiselta.  
    “Kulta, jos luet kuusi kirjaa saat jätskiä.” “ Kulta, saat nyt jätskiä jos luet ensi viikon lauantaihin mennessä kuusi kirjaa.” Kyllähän lapsi silloin lukee.
    Totta, lapsi lukee sen tietyn määrän. Mutta tällöin teet lukemisesta urakan, joka pitää suorittaa. Sen tylsän jutun, joka pitää tehdä ennen kuin saa tehdä jotain kivaa. 
    Kun lapsi on lukenut ne kuusi kirjaa, joudut keksimään taas uuden houkuttimen, sillä lapsi ei lue vapaasta tahdostaan. Pikemminkin sinun pitäisi laittaa lukeminen palkinnoksi, jota ennen täytyy  vaikkapa imuroida huone. 
    En suosittele rajoittamaan lukemista, mutta parempi niin päin kuin siten, että teet lukemisesta tylsää. Lapsi ei opi, että lukeminen itsessään on vähän kuin palkinto, vaan ajattelee että tätä tehdään niin kauan kunnes tavoite on suoritettu. 
    Vähän kuin lainan maksaminen. Kuka sitä haluaisi ylimääräistä maksaa? Kuka nauttii siitä, että maksaa lainaa? 
    Pidä siis lukemista normina, josta ei makseta suklaalla ja sokerihuurretuilla sanoilla. 
  2. Anna lukemisen näkyä. Osta lapselle oma kirjahylly ja olohuoneeseen kaikkien yhteinen. Täytä ne kirjoilla ja vie lapsi kirjakauppaan valitsemaan muutama kirja omaan hyllyynsä. Tee tällä tavoin lukemisesta mahdollisimman hauskaa ja anna sen näkyä niin sisustuksessa kuin kasvatuksessakin.
  3. Mitä vanhempi edellä, sitä lapsi perässä. Hyvä keino on lukea itse. Jos vanhemmat lukevat molemmat paljon, he viestittävät lapselle toiminnallaan, että lukeminen on niin hauskaa, että äiti ja isäkin tekee sitä. Jos lapsi kasvaa lukevassa ympäristössä, hän todennäköisesti kasvaa lukijaksi. 
  4. Tee lukemisesta normi. Älä järjestä mitään perheen yhteisiä lukuvartteja, jolloin keskustellaan kirjoista. Silloin lapselle tulee olo, ettei lukeminen kuulu normaaliin arkeen, vaan on jotakin erikoispuuhaa.
    Kerro lapselle teoillasi ja sanavalinnoillasi, että lukeminen on ihan normaalia, hyväksyttävää puuhaa. Ei sinun tarvitse välttämättä kehua kymmenvuotiasta, joka on lukenut 20-sivuisen kirjan. Mieti, että lukeminen on vähän kuin ulkona leikkiminen. Jos lapsi on 20 minuuttia ulkona, onko silloin paikallaan palvoa lasta silmät kosteina? 
    Enkä tässä tarkoita, että kun lapsesi on lukenut sen kirjan, joka käsittelee kvanttifysiikkaa ja on neljäsataasivuinen, et voisi taputtaa olkapäälle, halata ja sanoa että hän on kyllä urakoinut. Koska tiedän, että se voi olla aika vaikeaa luettavaa…
    Uskon myös, että jos lukeminen on yleinen puheenaihe perheessä, sekin innostaa lasta lukemaan. Keskustelun voi kääntää siihen ruokapöydässä, tai ainahan voit lukea ääneen hauskan kohdan kirjasta, jota parhaimmillaan luet. Kyllä lapsi kasvaa lukijaksi, jos hänet kasvatetaan. 

No niin, siinäpä ne taisivat olla. “ Hima siellä missä kirjani on “ Niin kuin Elastinenkin (melkein) sanoi…

Nauttikaa lukemisesta, sinä ja lapsesi!   

Terveisin, Venla 

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Facebook | Twitter Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Blogit.fi  | Google+ | YouTube | Snapchat & Periscope: @ruuhkavuodet

Kommentit (6)

Itsekin Potter-kirjasarjan luk...

Meidän poika innostui lukemisesta oikeastaan elokuvan myötä. Viime keväänä hän makasi sohvalla influenssan kourissa ja sattumalta juuri silloin tuli TV:stä hauska Neropatin päiväkirja -niminen elokuva. Aivan loistava leffa! Sen jälkeen kävi ilmi, että siitä on tehty myös useita kirjoja. Nyt ne kaikki on luettu ja uusia käännöksiä vain odotellaan... Meidän tapauksessa lahjominen auttoi myös: lupasin pojalleni, että lähdetään Lontooseen, jos hän lukee Harry Potterin. Vielä 9-vuotiaana kirja ei häneen uponnut, mutta nyt 10-vuotiaana Potterius on iskenyt! Kuudes Potter-kirja on menossa ja Lontoon matka varattu... ;-)

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Mukava kuulla, että into voi myös syttyä elokuvista! Itse olen juuri usuttanut 9-vuotiastamme lukemaan potterit, esikoinen kun oli jo hotkinut ne samanikäisenä. Minäkin olen vannoutunut Potter-fani... Kävimme tytön kanssa tuolla Potter-studioilla viime keväänä Lontoossa. (Kirjoitin aiheesta myös blogiini.) Ihanaa reissua teille sitten, kun aika koittaa!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Vierailija

No mutta mitkä ne vinkit ovat? On oma kirjahylly, käydään joka toinen viikko koko perheen voimin kirjastossa, vanhemmat lukevat paljon, mutta lasta ei vaan kiinnosta. Vinkataan kavereiden hyvistä kirjoista, mutta ei kiinnosta. Helppo on luetella, mitä ei pitäisi tehdä, mutta mitäs tekisi, jotta saisi ei-lukutoukan lukeamaa???

Aino Pajukangas
Liittynyt9.9.2015

Hei ja kiitos kommentistasi! Tyttäreni käsitteli tässä postauksessa aihetta omien kokemustensa kautta ja keksi nämä neljä vinkkiä. Jos hänelle tulee mieleen muita vinkkejä, hän varmasti haluaa kirjoittaa niistä erikseen. Ikävä kuulla, että kaikesta huolimatta sinun lapsesi ei vielä ole löytänyt kirjojen maailmaa. Mukavaa viikonloppua!

Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa

Blogimme myös somessa:
Facebook Instragram Pinterest YouTube | blogit.fi | Bloglovin

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogissa Aino-äiti ja Venla-tytär yrittävät pysyä sovussa itsensä, toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. 42-vuotias Aino on joogaopettaja ja viestintäkonsultti. 13-vuotias Venla on Kirkkonummen kuntalähettiläs, joka näyttelee, laulaa ja kirjoittaa.
Hyvinvointia, kauneutta, kasvisruokaa, eettistä kuluttamista, työtä ja haaveita – sitä kaikkea sisältää keski-ikäisen ja teinin elämänmakuinen lifestyle-blogi.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!
Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram