"Kyllä minä niin mieleni pahoitin", tuttua vanhempaa herrasmiestä lainatakseni. Edellisessä kolumnissani käsittelin heijastimen käyttöä ja sen käyttämättömyyttä. Huomionarvoista tekstissä oli se, että se jalankulkijoiden ryhmä, joille sattuu eniten tieliikenneonnettomuuksia, käyttävät harvemmin heijastinta. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että heijastimen käyttö oikeasti kannattaisi. 

#heijastinhaaste ei kuitenkaan saanut kovin suurta suosiota omissa sosiaalisissa medioissani. Tämä saikin minut miettimään, miksi ihmisiä ei kiinnosta oma hyvinvointi ja hengissä pysyminen liikenteessä. Keskustelujen pohjalta kävi ilmi, että me aikuiset noin 30-60-vuotiaat olemme sujuvasti unohtaneet oman kuolevaisuutemme. Meillä on niin kiire pitää jälkikasvumme hengissä ja hyvinvoivina vegaanista makaronilaatikkoa vääntämällä ja harrastuksiin kuskaamalla, että olemme unohtaneet olevamme äitien ja isien lisäksi myös ihmisiä. 

Lentokoneen turvaohjeistuksen aikana aina muistutetaan, että onnettomuustilanteessa ensin ota happinaamari itselle ja vasta sitten ryhdy auttamaan muita. Yleensä tämä järjestys ei ole meille ihmisille luontainen tapa toimia. Useimmat meistä asettavat aina muut ihmiset itsensä edelle. Kun tarkemmin miettii niin pidemmässä juoksussa ei kannattaisi. Itse omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehtimalla pysyy melko varmasti hengissä pidempään. 

Elämän aikana ei ole oikeasti kovin montaa "pakko"-tilannetta. Hyvin usein meillä on vähintään kaksi vaihtoehtoa. Toki monesti on tilanteita, joissa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja ja meidän on yritettävä valita se vähemmän huonompi. Kuolla on jokaisen pakko. Kuoleman hetkellä ei jaeta vähemmän huonompi vaihtoehto-korttia. Jokainen meistä kuitenkin pystyy tekemään elämänsä aikana sellaisia valintoja, jotka todennäköisimmin pidentävät elomme aikaa maan päällä. Aina ei eräpäivämme ole meistä kiinni, mutta yleisesti ottaen, omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen pidentää elinajan odotetta. Toisinaan siis itsensä sijoittaminen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi on erittäin suotavaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa punnitset "laitanko heijastimen takin hihaan ennen lenkille lähtöä vai arvaakohan se autoilija, että minä kävelen suojatien yli ja jarruttaa ajoissa". 

Edelleen ulkona on pimmeetä. Ja edelleen liian moni vastaantulija kulkee ilman minkäänlaista tuikkua tai heijastinta ja yleensä täysin mustissa vaatteissa. Tämä onkin erityisesti vetoomus kaikille äideille ja isille: mikäli toivotte, että saatte pitää jatkossakin huolta pienistä ja suurista, rakkaista lapsistanne, kannattaa yrittää pysyä hengissä mahdollisimman pitkään. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Voimarunoja kuvien kera. Pyrkimys pysähtyä ihan vain hengittelemään ja katsomaan ympärille avoimin mielin, nähdä elämän kauneus. Kannustaa luottamaan itseensä ja omiin kykyihin, tekemään unelmista totta <3

Hae blogista