Heimo Langinvainio: ”Koira voi olla jopa tärkeämpi kuin ihminen”
klo 16:17 | 18.1.2017
Ihmisen paras ystävä tekee onnelliseksi, mutta voi parantaa myös parisuhdetta, sanoo Heimo Langinvainio.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen paras ystävä tekee onnelliseksi, mutta voi parantaa myös parisuhdetta, sanoo Heimo Langinvainio.Lue koko juttu
Siksipä tulisi lakia muuttaa niin, ettei koira luettaisi esineeksi lakia luettaessa, vaan lemmikiksi, jolla on oma erityinen asemansa perheessä (samoin kissa ym. lemikit)! Miksi sitä ei ole jo muutettu ajat sitten, kaikkia muita lakeja pystytään muttamaan, mutta tätäpä ei! Miksi ei?
Tää on niin totta,-75 vuodesta lähtien ollu koiria ja ovat kyllä erinomaisia terapeutteja,perheenjäseniä,rakkaita...monet itkut on itketty poismenojen takia,nykyäänkaikki 3 saavat nukkua mamman vieressa kaikki yöt <3 <3 <3
Kun jouduin entisen koirani lopettamaan varsin nuorena vielä, sen sairauden vuoksi, en ollut nukkunut moneen päivään ennen tuota lopettamispäivää. Hirveä huoli ja tuska päällä. Kun päivä tuli piti mennä eutanasian jälkeen töihin ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mene nyt hymyilemään ja auttamaan ihmisiä, kun itse olet aivan rikki ja yksin surusi ja ikäväsi kanssa. Vessassa kävin itkemässä, eikä uni tullut, eikä ruoka maistunut viikkoihin. Painokin laski rajusti. Ikävä saa vieläkin 6 vuoden jälkeen kyynelleet tulemaan. Rankempi kokemus tuo koiran kuolema oli kuin ero parisuhteesta, nainakin minulle.
Lemmikin kuolema ainakin, minun, yksineläjän tapauksessa olisi ollut sairaslomapäivän arvoinen. Uskon, että olen ollut juuri sen takia varsin hyvä työntekijä työnantajalleni. Hyvässä kunnossa, reipas työntekijä, joka ei ole ollut liikoja töistä pois. Tuntuu, ettei kaikki ymmärrä miten nuo lemmikit todella ovat elämänkumppaneita, lapsen korvikkeita, parhaita ystäviä. Kuka saa sanoa, että eläin on vain eläin. Ei minusta vähempiarvoisempi kuin ihminenkään. Olemme velkaa niille paljosta ja eläimet ansaitsevat kunnollisen eläinsuojelulain sekä sen, että sitä myös valvotaan ja vääryydestä rangaistaan asianmukaisesti.
Ei hyvää päivää! Eläin EI ole ihminen, eikä arvokkaampi kuin ihminen. Ei ihme. että on yksinäisiä ja syrjäytettyjä ihmisiä, kun elukat katsotaan tärkeämmäksi. Sääliki käy lapsia, joissa koira on arvokkaampi kuin lapsi tai puoliso. Näitä tunnen muutaman, on surullista katsottavaa. Ja jos eläimen ottaa se on koulutettava hyvin, ettei hauku ja murise toisille koirille ja ihmisille. Jätökset on korjattava AINA, vaikka kuinka laiskottaisi. Koiranpaskassa kahlaaminen on kauheaa.
Huh-hulle ei taida olla ihan selvillä, mikä on arvokasta elämää saati koiran elämää. Jos ihminen on terve ja tasapainoinen, lemmikkiin kiintyminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin. Ilahtunut ihminen on parempi kuin ankea ihminen.
Jos lemmikin hoitoon menee ylettömästi aikaa, kyseessä on todennäköisesti "näyttelyesine". Hoito ei siis aina ole koiran hyvinvoinnin takaamista - hemmottelusta puhumattakaan.
Kiitos keskusteluun osallistumisesta! Lemmikkeihin liittyy selvästi paljon tunteita. Nimimerkki Moido, kiitos ajatuksestasi, että lemmikkiin kiintyminen ei ole keneltäkään pois - päinvastoin.
Vähän varovaisuutta, kun kerrotaan koiran olevan terapeuttinen ja hyvä masentuneelle (päivärytmi, ulkoilu yms )
Sivusta seuranneena masentunut masentui entisestään, koska koira oli vaikea kasvatettava, kiintymissuhdetta ei syntynyt ja koirasta tuli yksi lisärasite hänelle. Kun hän alkoi päästä jaloilleen, koira pidätti hänet liikaa kotona. Masentunut ei todellakaan jaksa kasvattaa koiraa. Koira sai myös paljon tuhoa aikaan kodissa, mikä aiheutti taas lisää harmia masentuneelle.
Tietenkään eläintä ei pidä ottaa, jos on pahimmassa aallonpohjassa psyykkisesti. Todennäköisesti kyseinen masentunut henkilö on ollut niin uppoutunut omaan pahaan oloonsa, että ei ole kyennyt luomaan koiraansa kunnollista yhteyttä. Turhautunut koira tekee tuhoja kotona, se on aivan normaalia. Sääliksi käy kyseistä koiraa.
Itse puolestani tunnen monta masennusta sairastanutta/sairastavaa, joille eläin on jokseenkin ainoa syy nousta sängystä, koska ystävän tarpeista haluaa pitää huolta.
Juuri näille joille koira on numero yksi, voivat kaikessa rauhassa ulkona liikuessa koirineen ja kohdatessa muut ihmiset koirineen,kääntää selän kissalle ! Kissa joka eksynnyt,hakee kotia .Ketään ei kiinosta.Pohtivat vain taas se menee tuolla kuukauden kaksikin jo !.Hesyå-kään ei kiinosta.Onhan vasta elokuun puoliväli ohitettu.Mitä sitä loukuttaa, resusitko pienet? Eikös ne testamentit juuri tälläisiä karaneita kissoja varten myös lahjoitettu, haettais pois ? En ymmärrä jos itsellä lemmikki ja koira,paras kallis ystävä,miten voi ohitaa eläinrakkaana kissan joka etsii kotia? Perustuiskiko koiraan rakkaus,se tottelee kaikessa,ei kyseenalaista,kuten ihminen ja Kissa on itsenäinen kotona kehrää,leikki ,mutta ei nuole omistajan käskyjä käskytettäessä kuten koira!