Kun harhainen kanssamatkustaja raivoaa lähijunassa, tulee äkkiä ikävä konduktööriä
klo 7:03 | 10.10.2017
Tätä mieltä: Hätänumero tai turvakeskuksen yhteystiedot eivät juuri lämmitä mieltä, jos junamatkustaja ei uskalla tarttua puhelimeen, miettii Salla Stotesbury.Lue koko juttu
En oikein ymmärtänyt kirjoituksen viestiä. Entä jos harhainen matkustaja olisi ollut tämä parikymppinen nainen, joka ulkoisesti vaikuttaa kaikin puolin tavalliselta, tilanteeseen olisi suhtauduttu aivan toisella tavalla ja hänet ohjattaisiin suoraan avun piiriin suurella myötätunnolla. Erittäin ikävää, ettei ihmisten asenteet mt-ongelmaisia kohtaan ole muuttuneet, vaan ajatellaan vain omaan nahkaa ettei "hullut käy päälle".
Miksi Kodin Kuvalehti julkaisee tälläisiä artikkeleja?
1. Tämä on kolumni, ei artikkeli
2. Kaikki eivät voi olla mt-työn ammattilaisia ja osata suhtautua junassa raivoavaan aggressiiviseen henkilöön viileän asiallisesti ja ymmärtäen
3. Kyllä hulluna raivoava nuori nainenkin ihmisiä ahdistaisi ja pelottaisi
4. Kolumnin tarkoitus on osoittaa, että VR puhuu silkkaa palturia väittäessään, että palvelu on parantunut ja turvallisuuden tunne lisääntynyt
5. Ohjaamon oveen koputtelusta sellainen huomio, että se on turhaa, ellei tiedä, että ohjaamossa on joku muu kuin junan kuljettaja. Ei kuljettaja voi liikkuvan junan ohjaimista mihinkään hypätä.
Hei, kiitos palautteestasi ja ikävää, että pahoitit mielesi kirjoituksesta! Kolumnin tarkoituksena ei missään tapauksessa ollut välittää negatiivisia asenteita mielenterveysongelmia tai sellaisista kärsiviä ihmisiä kohtaan. Päinvastoin pyrin kirjoituksessa korostamaan, että kyseinen matkustaja varmasti toimi omien ahdistavien mielikuviensa vallassa eikä millään tavoin pahaa tahtoaan.
Kirjoituksen viestinä oli enemmänkin pohtia, miten tavallinen matkalainen joukkoliikennevälineessä voi toimia, jos tällainen hämmentävä tilanne osuu omalle kohdalle. Luonnollinen reaktio olisi turvautua junahenkilökuntaan, mutta heitä tuntuu olevan yhä harvemmin saatavilla. Varmasti myös yhteydenotto hätänumeroon tai turvakeskukseen saattaisi tällaisen henkilön hänen tarvitsemansa avun piiriin, riippumatta siitä, miten hän itseään ilmaisee, tai siitä, onko hän vanhempi mies tai nuori nainen. Toivottavasti kirjoituksessa mainittu tieto soittomahdollisuudesta myös tavoittaa näin useamman matkalaisen kuin kyltti junan ovessa.
Ystävällisesti, Salla Stotesbury
Olisikohan sama mies joka kävi kaupassa jossa työskentelen, ja kertoi sattuneen tilanteen joka ei kyllä todellakaan ole mahdollinen. Selitti sen lisäksi kuinka joka paikassa ihmiset kuvaavat häntä, juurikin nuoret naiset. Itsekin nuorena naisena ahdisti koko tilanne, eipä siinä paljoa uskaltanut minnekään apuja tai neuvoja soitella, kunhan kuuntelin ja päästin jatkamaan matkaa. Olisi hyvä jos yleisesti annettaisiin ohjeita toimintaan kun kokee erityyppisiä mt-ongelmaisia.
Erittäin ajankohtainen asia turvattomuus joka lisääntyy kokoajan.Päihteet ja huumeet ovat jo liian arkipäivää.Ennen niitä käytettiin piilossa nyt niitä vedetään ja myydään ihan yleisesti junissa ja kaupunkien keskustoissa.Sitten nämä harhaiset riehuvat asemilla ja junissa.Ihmisille pitää taata turvallinen matka koska siitä maksetaankin.
Hei, kiitos juttuideasta - voisimme tosiaan jossain vaiheessa tehdä juttua tuosta, miten erilaisissa tilanteissa olisi ehkä hyvä toimia. Jopa itsepuolustustaidoille saattaa joskus elämässä olla käyttöä.