Marika löysi hyvän tavan auttaa surevaa tuttavaperhettä: ”Mietin, mitä itse toivoisin suurimman surun keskellä”

Marika Ahola vei ruokaa viikkojen ajan tuttavaperheelle, jotta sureva perhe saisi keskittyä selviytymiseen.

Kun Marika Ahola kuuli puolitutun perheen lapsen kuolemasta, hän tiesi heti, että haluaa auttaa. Seuraavat kuukaudet hän meni sunnuntaisin perheen ovelle ja vei viikoksi ruokaa koko perheelle. ”En pysty auttamaan surussa niin paljon kuin haluaisin, mutta osaan leipoa ja laittaa ruokaa.”Lue koko juttu

Kommentit (11)

Vierailija

Ystäväperheen isä kuoli Perustimme ringin, ja vuoropäivinä veimme perheelle ruokaa. Näin whatsappiaikana on helppo perustaa ryhmä ja siinä sopia, kuka vie mitäkin ja milloin. Keräsimme myös ryhmän naisia siivoamaan koko kodin ja ikkunat. Sen kummemmin tästä ei olla huudeltu, hiljaista diakoniaa, joka auttaa perhettä selviämään pahimman yli. Hienoja tekoja lähimmäisille tehdään paljonkin. Hyvä, että löytyy tälläistä mieltä.

Vierailija

Kun vielä tekis saman teon ilman että leuhkii siitä someen tai lehteen omalla nimellään, niin sit se saattais jopa vaikuttaa epäitsekkäältä. :)

Vierailija

Onpa hieno teko.

Lapsiperheiden ikuinen toive on ruoka. Kun joku laittaisi, kaikki vanhemmat (joilla yli 1 lasta) ovat aivan kypsiä ikuisiin kokkausvuoroihin.

Vierailija

Mikä tässä oli leuhkimista? Minusta oli oikein hienoa, että tällainen teko tulee esille. Ei siksi, että tarvitsisi jotain yksittäistä henkilöä ja hänen tekemistään korostaa, vaan siksi, että tästä jutusta saattaa joku toinen saada idean toimia itse samoin vastaavan kaltaisessa tilanteessa.

Vierailija

voi myös ajatella, että muille tutuille auttamisesta kertominen whatsapringissä ei ole pyyteetöntä tai hiljaista. He saavat tietää sinun toimivan näin ja asettaa heidän silmissä sinut ylevään asemaan auttamisen kohteeseen nähden.

Mielestäni hiljainen auttaminen tapahtuu kasvokkain ilman rinkejä, ja pyyteetön auttaminen on sen auttamista anonyymina, jolta ei ole tiedossa mitään ikinä vastaan (esim nimettömänä tilisiirto afrikan lapsille) ja joka ei kuulu omaan rinkiin.

Se, että kertoo omalle tuttavapiirille voi sisältää toiveen että tulee nähdyksi tietyssä valossa. Ja että olettaa jotain oman toiminnan vuoksi.

Hieno ja valtavan työläs juttu ruokkia perhe kuukauden verran joka tapauksessa. Kyllä tuollaisesta saakin kertoa. Ja olla ylpeä.

Vierailija

Aika kapea ja tuomitseva käsitys toisten tavasta tarjota apua. Eikö ole kumminkin hyvä, että sitä tarjotaan. Miten siinä mitään omaa sädekehää kiillottaa, vaikka muille kertookin ja yhdessä tehdään.

Nämä ruuat saanut äiti

Itse asiassa tämä juttukin oli auttamista. Olemme saaneet ainakin viideltä taholta haastattelupyyntöjä tyttären kuoleman jälkeen. Kun kodin kuvalehti tarjosi näin hyvän näkökulman asiaan, sovimme Marikan kanssa, että hän antaa haastattelun. Jospa me saisimme sen jälkeen rauhassa keskittyä toipumiseen.

Vierailija

Tuo whatsapp ringin perustaminen ei todellakaan tarkoittanut sitä, että yksi auttaa ja leuhkii siitä muille, vaan rinkiin kerättiin sellaisia, jotka kaikki auttoivat kertomatta siitä sellaisille, jotka eivät olleet mukana auttamassa. Että joku voi ymmärtää väärin.

Yksi kaksi menettänyt äiti

Juuri tuollaista apua olisin kaivannut itse silloin kun meidän lapset kuoli. Ensin vuonna 2006 ja sitten vuonna 2011. Sen että joku olisi huomannut että minä selviän vain koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. Mulle ei annettu aikaa olla vihainen, olla murtunut, olla surullinen, olla mitä tahansa.. ainut vaihtoehto oli kantaa muuta perhettä ja jättää oma surkeus ja tunteet pois. Oli vain selvittävä muitten takia.. rakkaiden muiden lasten ja rakkaan miehen takia. Kukaan ei tajunnut koskaan sitä, että mulla oli myös syvät haavat. Kukaan ei näe sitä vieläkään. Siksi... kiitos tuon toisen lapsensa menettäneen puolesta että joku on kantanut. <3

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat