Burnout puuroutti terapeutti Heli Suutarin puheen ja puudutti kasvot: ”Sisäinen kriitikkoni räkytti, että olisi pitänyt vain jaksaa ja yritt...
klo 14:12 | 17.1.2019
Terapeutti Heli Suutari tietää, ettei suutarin lapsella ole välttämättä kenkiä. Uuvuttuaan työssään EU-komission virkamiehenä hän opiskeli nelikymppisenä uuden unelma-ammatin, koska halusi auttaa muita. Mutta itseään hän ei osannut auttaa ennen toista burnoutia.Lue koko juttu
Voiko burnout tosiaan aiheuttaa puheen puuroutumisen ja kasvojen roikkumisen? Jos tuollaisia oireita tulee, heti soitto 112:een!! Yleensä kysessä on aivoinfarkti eikä burnout. On tärkeää päästä heti hoitoon!
Varmaan tämä riippuu ihan conteksista. Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin tässä lehdessä. Terveisin itse, joka "halvaantui" stressistä. Stressi on hyvin yksilöllinen kokemus ja omaa stressiä kannattaa aina tarkkailla ja pyrkiä sitä myöten vähentämään stressaavaa oloa.
Itsellä kolme burnoutia takana, samasta työstä. Vuosien äärirajoilla työskentely, teki tehtävänsä. Viimeinen burnout iski niin kovaa, että olin kaikin puolin työkyvytön. Kaikki mahdolliset vaivat ja kivut päällä, masennus, ahdistus ja kaikkivaltainen väsymys, joka ei helpottanut nukkumalla. Uni katkonaista. Puheentuotto alkoi pikkuhiljaa vaikeutua ja muisti tökki pahasti. Lähimmät pelkäsivät dementiaa. Saatoin sanoa pesukone, kun olisi pitänyt sanoa kahvinkeitin. Näitä oli ihan päivittäin useita kertoja päivässä. Kesken työsuoritteen, unohdin täysin, miten kyseinen toimenpide tehdään. Sitä sitten mietin ja palauttelin mieleen pitkään. Puhuin itsekseni itselleni, kun en muuten kyennyt tekemään jotain asiaa. Työpäivän jälkeen en enää muistanut mitä olin tehnyt, eikä sitä, olinko tehnyt työn oikein. Pelko lopullisesta työkyvyn menetyksestä kasvoi päiväpäivältä. Ravasin lääkäristä toiseen, testeistä toiseen. Neuropsykologilla tehtiin täydelliset muistitestit, sekä pää kuvattiin asianmukaisesti. Mitään muuta ei löytynyt, kuin järkyttävä stressi. Työpaikan vaihdos muutti työkyvyttömän taas työkykyiseksi. Muisti ja keskittymiskyky ei ole aivan täysin ennallaan, mutta kaikki muu on palautunut vuodessa. Toivon, että saan eläkeikään asti olla nykyisen työn kaltaisessa työssä, jossa kuormitus on aivan toista kuin entisessä. Silloin tiedän, että olen työkykyinen eläkkeeseen saakka, ellei mitään yllättävää satu.