Lukijan kirje: Olen kahlittu tähän avioliittoon

Lukijan kirje: Olen kahlittu tähän avioliittoon

Mistä saisin vahvuutta tyytyä avioliittooni, kun ei lasten ja lastenlasten vuoksi ole pois pääsyä?Lue koko juttu

Kommentit (15)

Mietiskelyn paikka

Kannattaa muuttaa asennetta. Miksi lapset ja lapsen lapset estävät eron?

Siksikö, että pitää ajatelle mitä he ajattelevat? Lapsille tuskin kuuluu aikuisten avioliitot.

Kai liitossa jotain hyvääkin on ollut, jos se on vuosikymmeniä kestänyt?

Kannattaisiko miettiä painavatko liiton positiiviset puolet enemmän kuin negatiiviset? Jos positiivisia puolia ei ole, niin sitten pitäisi varmaankin miettiä kestävätkö omat rahkeet yksinolon.

Onko kyseessä  kenties keski-iän kriisi, jolloin hetkellisesti kaikki tuntuu tylsältä ja merkityksettömältä? Sitäkin kannattaa miettiä ennekuin tekee suuria liikeitä mihinkään suuntaan. Mukavaa talven jatkoa kuitenkin.

Vierailija

Millaisia ongelmia liitossa on? Minkä haluaisit loppuvan, mitä haluaisit lisää? Jos kertoisit tarkemmin tilanteesta, sinua voisi helpommin neuvoa. Lasten ja lastenlasten takia ei nykypäivänä ole avoliitossa mikään pakko pysyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Avioliittoon sitoutuminen on itsensä vapaaehtoista antamista toisen eteen. Jos sinulla on ollut väärä kuva avioliitosta pitäisi varmaan puhua siitä. Ehkä ammattiauttajan kanssa, joka voisi neuvoa, miten asiaa ottaa esille toisen kanssa syyllistämättä häntä sinun tunteistasi. Tunteet ovat aina tuntijan vastuulla, ne voivat myös vaihdella, joten ne ovat huono lähtökohta minkäänlaiselle päätöksen teolle. Selvittele syitä tunteiden takana.

Vierailija

Lapset ja lastenlapset eivät ole mikään syy jäädä huonoon liittoon, he eivät ole liiton osapuolia. Totta kai vanhemman tai isovanhemman ero on jälkikasvulle järkytys, mutta elämässä tapahtuu kummallisempiakin asioita ja niistäkin päästään yli. Sinulla on vain yksi elämä, tee siitä sellainen, ettei kuolinvuoteella kaduta.

Mieti vielä

Kirjoitat siihen tyyliin kuin sinulla olisi joku toinen jo puolisosi tilalle katsottuna. Vai miksi koet pitkän liittosi häkiksi?

Tunteet tulevat ja menevät. Jos et ole liitossasi suuria tunteita kokenut, voi olla, ettet koe niitä kenenkään kanssa. Vai onko sinulla tunteita jotakuta toista kohtaan, johon vanhaa vertaat?

Kannattaa harkita tarkkaan, sillä mitään takeita ei ole olemassa, ettet hyppää ojasta allikkoon. Vanha suomalainen sanonta sanoo osuvasti: parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Minäkin suosittelisin ammattiauttajan puheille menemistä. Esimerkiksi seurakuntien perheneuvontaan voi mennä yksinkin eikä se maksa mitään. Puhu ongelmistasi, niistäkin, joista et tässä kirjeessäsi selvästi avautunut.

Aito rakas

On ihan väärin itseä, toista ja muita pariehdokkaita kohtaan olla jonkun kanssa hetkeäkään kenenkään muun kuin oman halun vuoksi. Lopeta se viimeistään nyt!

Kinuski

Terapeutti antoi hyvän ohjeen: aina on oikeus muuttaa mieltään
Tätä olen kantanut mukana, jos joskus halusin jotain ja nyt en enään minulla on oikeus tehä niinkuin haluan.
Sun elämäsi arvo muuttuu paljon tulet onnelliseksi, jaksat paremmin, huomaat ympärilläsi uusia asioita ja pystyt ajatteleen paremmin kun otat eron. Meillä on vain yksi elämä.
Miksi kituuttaa kahlitussa suhteessa?

Tuire

Itse lapsena katselin vanhempieni onnetonta yhteiseloa ja teini-iässä taisin kysyä äidiltäni, miksei hän ota isästä eroa. No, he ovat sen ikäisiä, ettei äidilläni olisi oikein ollut taloudellisia mahdollisuuksia pärjätä yksin. Elämän tarkoitus on kuitenkin olla onnellinen ja lapsetkin ovat onnellisia, jos näkevät vanhempansa onnellisena. Toinen vaihtoehto on tietenkin aina ottaa asia rohkeasti puheeksi ja mennä parisuhdeneuvontaan (esim. Väestöliitto, seurakunta), saattaahan olla, että puolisollasi on samanlaisia ajatuksia?

Vierailija

Eihän ero puolisosta tarkoita eroa lapsista ja lapsenlapsista. Älä sysää vastuuta elämästäai heille. Pelkäät ehkä yksin jäämistä? Sillä, mitä muut ajattelevat, ei ole mitään väliä. Lapsesi ymmärtävät kyllä, kun asian heille selität. Että et ole onnellinen liitossasi ja haluat elää lopun elämäsi eri tavalla. Todennäköisesti lapsesi tietävät jo että vanhempien liitto ei ole onnellinen. Kaikilla meillä on oikeus onneen ja vapauteen, myös sinulla. Toimi nyt kun vielä elämää on jäljellä.

Linnea75

Ihmisen täytyy ottaa itse vastuu onnellisuudestaan.

Ei lasten, ei puolison, eikä varsinkaan lastenlasten. Heidän syyllistämisensä omasta tilanteestasi on perustavalla tavalla väärin.

Läheisten hyvinvointia ja omaa ajatellen ota se ero tai muuta asennetta.

70-vuotias

Itse vanhempieni onnetonta avioliittoa katsottuani, olen sitä mieltä että mahdollisuus avioeroon on siunaus. Monesti kyllä naisen, varsinkin vanhemman naisen, kannalta se on vaikeaa taloudellisista syistä. Oman äitini osalta oli näin. Me lapset olemme kärsineet surkeasta avioliitosta aivan riittävästi.
Mutta jos se on taloudellisesti mahdollista, kannattaa todella miettiä eroa. Nyt se on aikaisempaa helpompaakin kuin ennen ilman syyllisyyskysymyksiä ja lyhyemmässä ajassa. Asianajaja voi silti olla tarpeen. Lapset ja lapsenlapset elävät omaa elämäänsä ja suhde heihin ei välttämättä katkea. Isovanhempi voi olla vapautuneempi ja mukavampaa seuraa eronneeena.

Kivioja

Olen kolmen lapsen äiti ja yhdeksän lapsenlapsen isoäiti ja kaksi kertaa eronnut. Ikinä minua ei kukaan heistä ole tuominnut, syyttänyt tai hylännyt. Ulkopuolisilta kyllä tuli lokaa niskaan mutta onneksi en ikinä ole vieraiden mielipiteistä piitannut vaan elän omaa elämääni omalla tavallani. Ota nyt hyvä ihminen itseäsi niskasta kiinni ja ota ero, vaarana piilee lopun ikäinen katkeruus ja sehän ei ole hyväksi kenellekään.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat