Lukijan kirje: Kauanko jaksan hoitaa puolisoani?

Lukijan kirje: Kauanko jaksan hoitaa puolisoani?

Olen väsynyt hoitamaan heikkoon kuntoon mennyttä miestäni. Puoliso ei ymmärrä, että tarvitsisin välillä myös omia juttuja.Lue koko juttu

Kommentit (6)

Vierailija

Parisuhde ja hoitosuhde ovat eri asioita. Papin aamen ei mielestäni edellytä hoitosuhteeseen suostumista. Usein toimivin ratkaisu on ajoissa hakea ulkopuolista apua hoitopuoleen, silloin on jonkinlainen mahdollisuus parisuhteen ylläpitoon. Sairastunut on usein itsekäs, mutta kannattaa miettiä suostuuko toisen itsekkyyteen.  Kannattaa myös kysellä ajoissa oman kunnan puolelta mitä apuja olisi saatavissa. 

SekäEttä

Kuulostaa siltä että teillä m,ennään nyt vian miehen ehdoilla "mies ei viihdy yksin". Toki toinen on otettava huomioon mutta rakasta lähimäistäsi KUTEN ITSEÄSI eli sinun on pidettävä huolta myös itsestäsi. Jos et ota omaa hengähdysaikaa niin väsyt lopulta niin että et jaksa auttaa enää miestäsikään. Anna hänen motkottaa, ilmoita että nyt lähdet ja tulet silloinjasilloin. Jos mies ei pärjää enää yksin oikeasti, kysy apua kotihoidosta tai lapsiltanne tai vaikka palkkaa joku olemaan siellä ne tunnit kun olet omillasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Sinulla on vielä toimintakykyä ja laadukasta elämää jäljellä. Käytä se aika hyvin ja onnellisesti. Miehesi tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa, sitä varten on olemassa hoitokoteja. Voithan vierailla siellä niin paljon kuin haluat ja pitää yhteyden puolisoosi. Et ole huono ihminen vaikka et jaksa huolehtia toisesta ihmisestä 24/7. Tärkeää on sinunkin elämäsi ja että jaksat huolehtia itsestäsi ja säilyttää toimintakykysi.

Pippa

Minäkin olen puolisoni omaishoitaja. Omaa aikaa on neljän viikon välein pari-kolme vuorokautta, jolloin saan huilata. Silloin lenkkeilen ja lepään. Puolisoa täytyy auttaa 24/7, eli koko ajan, yöt ovat raskaimmat, joutuu heräämään usein ja käyttämään häntä vessassa yms. Joskus päivisin hän voi olla jonkin aikaa yksin, jolloin pääsen käymään esim. ruokakaupassa tai kirjastossa.

Arvaa oma tilasi...

Ei se ole miehesi hylkäämistä, jos otat välillä omaa aikaa levätäksesi, vaikka miehesi siitä ei pidäkään. Se tulee myös miehesi hyväksi, koska kun lepäät välillä jatkuvasta valmiudesta, jaksat taas paremmin ja olet varmaan paremmalla mielelläkin. Jos miehesi ei sitä ymmärrä, niin se ei kuitenkaan saa ratkaista asiaa.

Mietin, että monta kertaa tällaisissa tapauksissa äiti/vaimo on totuttanut miehen ja lapset siihen, että he elävät täysihoidossa, äiti passaa ja tekee ja siivoaa isojenkin lasten ja miehen jäljet. En tiedä, oletko sinä tehnyt niin, mutta kuulostaa siltä.

Me naiset teemme karhunpalveluksen lapsillemme, jos emme kasvata heitä ajoissa lapsuuden aikana pesemään itse pyykkinsä, laittamaan astiansa tiskikoneeseen, siivoamaan ruoat pöydästä jne. Sinunkin miehelläsi on todennäköisesti ollut äiti, joka on passannut perheensä, ja nyt hän odottaa sinulta ilmeisesti samaa.

Kun mietimme lastemme tulevia puolisoita, teemme heille palveluksen, kun emme opeta lapsiamme valmiille vaan kasvatamme heidät osallistumaan kodin hommiin. Aikuisen miehen kasvattaminen on vaikeampaa, mutta sinun tapauksessasi se tarkoittaa sitä, että otat omaa aikaa, vaikka sinulle siitä natkutettaisiinkin. Pidät vain huolen, että miehellä on mitä hän tarvitsee, kun lähdet, ja jos hän ei pärjää yhtään ilman apua, niin järjestät siksi aikaa apua, kun olet pois kotoa.

Vierailija

Kuulostaa siltä, että olet hänen omaishoitajansa. Katso lähemmin omaishoitajaliiton nettisivuilta ja hae kunnan/kaupungin palveluiden piiriin. Sinulla on oikeus omaishoidon vapaisiin. Ilon tunteminen ja huolettomat hetket ovat tärkeitä jaksamisesi kannalta. Yritä olla kokematta syyllisyyttä siitä, että huolehdit myös omasta hyvinvoinnistasi.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat