Lukijan kirje: ”Lapseni pettyi kummiinsa”

Lukijan kirje: ”Lapseni pettyi kummiinsa”

Onko kummi velvollinen viettämään aikaa kummilapsensa kanssa?

”Miten saisin tyttäreni kummin kiinnostumaan kummilapsestaan?” lukijamme pohtii.Lue koko juttu

Kommentit (9)

Vierailija

Me olemme hoitaneet omamme kanssa uudet kummit jälkikäteen. Ihmiset, jotka ovat elämässämme ja halukkaita aikaan lapsen (nyt jo aikuisen) kanssa aikaa viettämään.
Kolmesta lapsesta yhdelle sattui sellaiset kummit(4kpl) etteivät ole yhteyksissä olleet.
Itsekin olemme sopimuskummeja yhdelle nyt jo aikuiselle miehelle ❤️

Kummitus

Lähesty kummia avoimin mielin ja ystävällisesti. Et ehkä tiedä mitä hänen elämässään on meneillään? Kysy mitä hänelle kuuluu, mitä hän ajattelee kummiudesta, ja voit myös syyttelemättä kertoa miltä lapsesta tuntuu. Voit myös miettiä olisiko ystäväpiirissä tai suvussa joku joka voisi ruveta bonuskummiksi lapselle nyt. Kannattaa ensin selittää tulanne ja kysyä ko. aikuiselta haluaako tämä erityisen roolin lapsesi elämässä. Lapseltakin sitä varmaan pitää kysyä, kun on jo noin iso, vaikka eihän vauvat kummejaan valitse. Ei kannata liikaa takertus siihen että vain syntymässä valittu kummi voi olla oikea kummi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Samoin täällä, kummi poistui lapsen elämästä mutta oma bonuskummityttäreni joka oli ollut lapseni hoitajana useasti suostui ja oli otettu kun pyysin häntä viralliseksi kummiksi. Vanha kummikin on edelleen paperilla olemassa mutta uudempi kummitäti oli se joka oli rippupäivänä paikalla ❤️

vt ja jotain muuta

Kummejahan voi nykyään jopa lisätä, mutta kummiutta ei voi poistaa. Lapselle kannattaa nyt lähtökohtaisesti valita useampi kummi kuin yksi. Näin näissä vain tuppaa käymään. Eikä sitä saa palautettua.

Annemi27

Kun ihmiset ovat vieraantuneet Jumalasta, on kirkkoinstituution kummi pelkkä nimellinen juttu hirvittävän monille.
Kai tohon kummiuteen liittyy myös joku saamisen odotus kummilapsen vanhempien puolelta.
Jo 40 vuotta sitten osa kummeista jätti "vastuunsa "hoitamatta, mutta luulen kuulemieni tuttujen kertomusten perusteella, että yhä useammille kummius ei merkitse mitään.
Omien 4 lasten kummeista vain yksi pitää yhteyttä. Olisi ollut kiva, että lapsilla olisi ollut aikuisina kummit ikäänkuin ystävinä. Kaikkea ei voi saada.

Vierailija

Kylläpä tuli kinkkinen kysymys ja omalla kohdallani olisi mietinnän paikka.  Olen yhden pojan, nyt n.kolmekymppinen iältään kummi, eikä minulla ole muita kummilapsia.  Kun poika oli muutaman vuoden ikäinen, tein ratkaisuni ja erosin kirkosta.  Voi olla, että siinä vaiheessa kummius raukesi, mutta en ole siitä varma.  Muistin kummipoikaani kortein ja pienin rahasummin vielä rippikouluikäänsä asti.  Nyt ei enää ole pidetty yhteyttä.  Minulla ei ole mitään kummiutta vastaan, mutta elämä on ajautunut nyt siihen, että pojan perheeseen on jäänyt yhteydenpito kokonaan matkan pituuden vuoksi.  Poika on ujonpuoleinen, enkä ole koskaan saanut häneltä kortteja tai puheluja.  Aion ottaa selvää tuosta kumminvirasta, onko se enää kohdallani voimassa.  En osaa kysyjää juuri neuvoa muuten kuin että kysymällä asiat selviää.

Kolmen kummi

Oletko arvostellut ja vaatinut liikaa kummilta? Hän on voinut sen vuoksi vetäytyä sivuun kummiudesta. Minun ystävälleni on ķäynyt näin. Kummius ei saa olla rasite.

Vapaus

Emme koskaan voi tietää toisten elämästä, mitä he käyvät läpi. Ihmisellä voi itsellään olla niin paljon tekemistä ja läpikäytävää omassa elämässä, että ei vain ole voimavaroja edes miettiä kummiutta.

Tai ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole sellaista mallia kummiudesta, että kummilapsen kanssa puuhailtaisiin yhdessä. Sehän on nimenomaan teidän toive ja odotus. 

Oletteko koskaan ottaneet yhteyttä tähän ihmiseen ilman, että asia liittyisi kummiuteen? Vaan ihmisyyteen ilman odotuksia.  

Olemme omien lasteni kanssa miettineet, toisen kummit ovat enemmän läsnä ja toisen vähemmän, että ihmisten elämissä on monenlaisia asioita, eikä koskaan saisi jäädä siihen että odottaa joltakulta muulta jotakin, vaan elää itse elämänsä oman näköisekseen. Se on hirvittävän kuluttavaa kun odottaa toiselta jotakin, jota ei koskaan tule saamaan. Ja lapsi voi aikanaan sitten jos tulee itse kummiksi olla juuri sellainen ihannekummi, jota olisi itselleen toivonut <3 

Onnea ja iloa elämään voi löytyä monelta suunnalta! Hyväksytään jokainen ihminen sellaisena kun se on, se on hurjan vapauttavaa!

Kunpa tulevat vanhemmat ja kummiksi pyydettävät kävisivät kunnon keskustelun siitä, mitä kukakin kummiudelta odottaa, jo ennen kuin mihinkään on sitouduttu. Ja kunpa myös kummi ja kummilapsikin sitten vielä kommunikoisivat keskenään siitä, mitä suhteeltaan odottavat ja toivovat. Juttu menee hirveän hankalaksi, jos, ja usein kun, osapuolilla on keskenään erilaisia kommunikoimattomia käsityksiä ja oletuksia ja toiveita. Jollekulle kummille kummius voi olla vaikka pelkkä muodollisuus, josta ei ole kehdannut kieltäytyä, ja siinä tapauksessa on harmi, jos toiset osapuolet odottavat viikottaista mukana elämistä. 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat