Carita tuhkaa vainajia työkseen: ”Välillä on vaikea kertoa, mitä teen, vaikka koen työni arvokkaaksi”

Vainaja on matkalla uuniin. ”Työssäni ajattelen koko ajan, että haluan tehdä tämän niin kuin toivoisin läheisiäni ja itseäni kohdeltavan”, Carita sanoo.

Krematorionhoitaja Carita Laine-Tossavainen tuhkaa vainajia. Työtä riittää, sillä tuhkaukset yleistyvät koko ajan. Carita nauttii, kun saa autettua omaista. Surua työhön tuovat pienet lasten arkut, eikä tutun ihmisen tuhkaaminen onnistu ilman kyyneliä. Lue koko juttu

Carita tuhkaa vainajia työkseen: ”Välillä on vaikea kertoa, mitä teen, vaikka koen työni arvokkaaksi”

Kommentit (1)

Tia.A, 68

Kunioittava ammatti,todella kunioittava ammatti. Josta me ihmiset olemme kaukana.Aivan samoin kuin läsnäolosta. Ei haluta Kohdata menetyksen kokenutta  ihmistä.Anetaan sen olla rauhassa ja surra yksin. Kuolema on niin viras asia eläville. Itse olen kuin Ruttoa sairastava ihminen,koska menetyksiä todella paljon. Vajassa 2 vuodessa nyt  kuolemia16 kpl.Mutta kukaan heistä ei kuolut koronaan.Ympäristöni ei soita ,ei kysy kuulumisia. Pelkävät kai alan puhua menetetysitä ihmisistä kuolemalle  elämässäni. Kun menetää myös ystäviä niitä läheisiä ystäviä ja rakastetunkin ,Uusia ihmisiä on mahdotonta tässä tilanne edes löytää.Tavalaan aivosumua,elämistä hetkessä. Hyvä artikeli kiitos..Moni vain  ohitaa aihen kun kyse on  kuolemasta ja ei menetyksiä ollut kuolemalle..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat