Pidä metsää pyhänä

Lukittu
 Olli Manninen on metsäaktivisti, joka on kartoittanut uhanalaisia metsiä ja edistänyt niiden suojelua.

Metsä on muutakin kuin sellua ja sahatavaraa. Suojelualueita pitäisi lisätä ja lasten antaa juosta metsään, sanoo metsäaktivisti Olli Manninen.Lue koko juttu

Pidä metsää pyhänä

Kommentit (4)

Metsä ei ole sellainen hiilinielu, joka korvaisi fossiilisten hiilidioksidipäästöjä. Metsässä ja muuallakin on hyvä olla paljon elävää ja kuollutta kasvimassaa, joka sisältää hiiltä, mikä muuten olisi ilmassa ilmastoa pilaamassa. Rakennusten sisältämä puu pitää samoin hiiltä pois ilmasta mutta rakennusten sisältämä puumäärä jää aina kovin pieneksi metsän mahdollisuuksiin verrattuna. Jatkuvan kasvatuksen metsässä on mahdollista pitää jatkuvasti suuri puumäärä ja sieltä saa jatkuvasti polttopuuta. Tuotto on hyvä, koska valoa ja ravinteita jatkuvasti käyttämässä on puusto.

Nykyisen lämmitysenergian korvaaminen kokonaan puulla veisi aivan liian suuren osan metsän kasvusta. Energiaa ja puuta tarvitaan muuhunkin ja pitää jättää käyttämättäkin.

Hyvä ratkaisu on jopa tavallista taloa halvempi passiivinen aurinkotalo. Sen lämmitystarve on vain noin 20% tavallisesta. Sillä voidaan vähentää koko Suomen energian kulutusta 20%, koska lämmityksen osuus on noin 25%. Passiivinen aurinkotalo rakennetaan kivestä ja betonista massiivisesti. Paras auringon lämmön kerääjä huoneiden lämmittämiseen on huoneen eteläpuoleinen ikkuna. 

Katsokaa facebookissa "aurinkotalo" sivuista minun laittamaa, sitä jossa on kuvia ja asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Luetteloimme kerran Kuhmon Vattuvaarassa hienon, vanhan metsän lajiston. Sieltä löytyi paljon uhanalaisia lajeja. Kun näin sen vuotta myöhemmin, se oli hakattu paljaaksi. Itkin.

Olen kokenut saman monta kertaa. On kauheaa nähdä ensin hieno metsä pystyssä ja myöhemmin hakattuna."

Samoin joku saattaa itkeä katsoessaan ihmisen tupakoinnillaan pilaamia keuhkoja, ryyppäämisellään pilaamiaan sisäelimiä ja väärin syömällä pilaamiaan sisäelimiä.

Yksilönvapauteen ja omaisuudensuojaan kuuluu ihmisen oikeus tehdä itselleen käsittämättömän pahoja asioita. Ja jopa siten, että täysin sivullisille aiheutuu haittaa.

Metsä kasvaa sentään takaisin, sisäelimet eivät palaa ennalleen. Toki metsän eliöstö saattaa hakkuun vuoksi kärsiä, mutta on huomioitava ne kaikki keinot, joita luonnon monimuotoisuuden edistämiseen metsätalouden harjoittamisessa on nyt tietoisuuden ja tietämyksen lisäännyttyä mahdollista käyttää. Kulotuksesta tekopökkelöihin ja säästöpuihin jne.

Monet metsänomistajat ovat hyvin ympäristötietoisia. Ongelma on, että monet ovat myös etääntyneita metsistään eivätkä välttämättä tiedä mitä luonnon aarteita heidän metsissään on. Haluaisin kysyä Manniselta kertoiko hän Vattuvaaralaisen metsän omistajalle inventaarionsa tuloksista! Kommunikaatio ja mahdollisuuksista kertominen metsänomistajille on ensiarvoisen tärkeää, koska valtaosa metsänomistajista arvostaa metsiensä muita kuin puuntuotannollisia hyötyjä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsästä viedään kuitenkin ne puut, jotka olisivat seuraavana vuorossa lahopuuksi. Lahopuissahan elää valtaosa niistä uhanalaisista metsälajeista...

Metsän pyhyys pitää sisällään sen ihmisille tarjoaman elannon. Jos metsä ei olisi tarjonnut ihmisille elantoa, väitän, että ainakin osa pyhyydestä olisi kyllä haihtunut savuna ilmaan. Meillä on kuitenkin asiat niin hyvin, että esim. marjoista (SUPERFOODISTA) ja sienistä valtaosa jää luontoäidin helmaan. Sen sijaan ostamme kaupasta kaukaa tuotuja appelsiineja ja banaaneja. Tämä on järkyttävää. Minä itken tätä!

Ihmisten ja lasten vieraantuminen metsästä johtuu pitkälti siitä, että valtaosa suomalaisista asuu nykyään kaupungeissa, koska maaseudulla ei ole työtä. Maaseudulla eläneet elättivät itsensä pienimittakaavaisella maanviljelyksellä ja talvisin metsätöillä, mutta suomalaisten taantumuksen myötä koneet kehittyivät ja korvasivat valtaosan immeisistä metsätöissä. Tämän seurauksena pelkällä maanviljelyksellä ei enää pärjätty ja oli muutettava kaupunkien betonihökkeleihin. Ja puhutaan siis ajasta, jolloin ei luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta metsätaloudessa ollut mitään käsitystä. Silloin ihmiset olivat päivittäin kosketuksissa metsään ja monet saivat elantonsa sieltä ainakin osittain.

Mielestäni Mannisen kannattaisi perehtyä esim. suurimman naapurimme metsätalouden tilaan. Mitä hyötyä on suojella metsiä Suomessa boreaalisen vyöhykkeen päässä, jos valtakunnan rajan takana metsää käsitellään kuten tupakoitsijat keuhkojaan käsittelevät. Lajien siirtyminen estyy tuhoavan metsätalouden myötä ja tällöin on aivan sama vaikka Suomessa olisi kaikki metsät suojeltu, luonnon monimuotoisuus vähenee meistä riippumatta.

Isossa mittakaavassa maailman tulevaisuuden ja myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen kannalta paljon relevantimpi kohde olisi keskittyä trooppisten metsien hakkuiden ja laittomien hakkuiden lopettamiseen! Toki kaikille se oma työ on tärkein ja läheisin ja siitä on helpoin puhua. Niin sen pitää ollakin, mutta joskus kannattaa pysähtyä ajattelemaan asioiden suhteita. Metsien sertifiointi kehitettiin juuri trooppisten metsien tuhoutumisen ehkäisemiseen, mutta tällä hetkellä vasta 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioitu ja näistäkin valtaosa tropiikin ulkopuolella. Trooppinen metsäkato on metsiin liittyvä todellinen ongelma, koska alueilla ei luonnon monimuotoisuuden käsitteestä ole paljon hyötyä rosvojen vuoksi. Alkuperäisasukkaat tämän varmasti ymmärtävät, mutta länsimaisten ryöstöretkien myötä alueet on varastettu niiden alkuperäisiltä asuttajilta ja nyt ne ovat rosvojen hallussa.

Minusta on myös aina outoa, kun kivestä ja betonista tehty talo nostetaan hyväksi esimerkiksi ekologisesta energiaa säästävästä talosta. Ja jotenkin en jaksa uskoa, että yhdellä talolla voitaisiin vähentää koko Suomen energian kulutusta kahdellakymmenellä prosentilla, kuten Vierailija väittää. Anteeksi tämä sikamainen kommenttini, mutta pitäisi varmaan aika monta tönöä tuupata maan tasalle ja mikä olisi sitten sen ympäristövaikutukset jne...toki meillä on hometalo-ongelma ja paljon rakennuksia pitäisikin vetää maan tasalle, mutta sitä ei tehdä ja ihmiset sairastuvat. Tätä minä itken.

Lopuksi vielä ilouutinen niille kaikille, jotka eivät ole metsänomistajia, ja jotka kuitenkin haluaisivat suojella naapurinsa talousmetsät: vuoden alusta voimaan tullut uusi metsälaki mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen, joten nyt vain viestiä viemään vaikkapa korvapuustien (pullien) kera. Ehkä Manninen on ollut metsässä viime vuodet, koska minusta olisi ollut reilua kertoa tästä ensimmäisessä kappaleessa. Nythän tekstistä saa sen käsityksen, että metsätaloudessa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa mennään juuri päinvastaiseen suuntaan mitä todellisuudessa ollaan menossa!

Eli todellisuudessa metsänkasvatusmenetelmät monipuolistuvat ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tulee entistä helpommaksi, kun laissa olleita esteitä on purettu. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuus ja keinot luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ovat kehittyneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana merkittävästi ja ovat paremmalla tolalla kuin koskaan aiemmin. Valtaosa metsänomistajista haluaa suojella metsiään ja silti saada niistä toimeentuloa kestävyyden käsitteen kaikkien kolmen pilarin mukaisesti. Tämä on mahdollista ja se tapahtuu joka päivä täällä meidän Suomessa!

Kiitos kommentoinnista "Vierailija numero 3"!

 

Minä ja sinäkin (olettaen että olet Suomen kansalainen) olemme tuon hakatun Vattuvaaran metsän omistajia. Metsää hallinnoivalle Metsähallitukselle toki kerrottiin metsän arvoista ja kohteen puolesta oli vedottu heihin useasti. Valitettavasti Metsähallituksen talouspuoli silloin ja vielä nytkin hoitaa omaisuuttamme huonosti ja luontoarvoja tietoisesti tuhoten. Kommenttisi hyvän kommunikoinnin tärkeydestä (yksityis)metsänomistajien kohdalla on aivan oikea, samoin kuin se, että moni metsänomistaja arvostaa luontoarvoja enemmän kuin usein annetaan ymmärtää.

 

Olen perehtynyt melko hyvin siihen, kuinka Venäjällä metsiä kohdellaan, maastokokemusta on kohtalaisesti sieltäkin. Metsänhakkuuvolyymit ovat kaikenkaikkiaan vain murto-osa Suomen hakkuista ja suuri osa metsistä on täysin luonnontilaisia tai aiempien hakkuiden jälkeen luontaisesti kehittyneitä, suomalaiseen talousmetsään nähden monimuotoisia metsiä. Toki ne hakkuut, joita Venäjällä tehdään ovat monesti suuria yhtenäisiä raiskioita ja tietyissä osissa Venäjää vanhat metsät häviävät vauhdilla.  Onneksi suuressa osassa maata tilanne on kuitenkin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta huomattavasti Suomea parempi. Venäjähän on myös suojellut metsiään huomattavasti Suomea enemmän, myös prosentuaalisesti. Hakkuualueillakin itse asiassa tulevaisuus on yleensä luonnon kannalta valoisampi kuin Suomessa koska aukot jätetään yleensä uudistumaan ja kehittymään täysin luontaisesti, eikä sinne yleensä vieläkään istuteta "puupeltoja" muualta tuoduista taimista niinkuin Suomessa.

 

Olen samaa mieltä trooppisten metsien tärkeydestä, valitettavasti aikani ei ole riittänyt suurempaan aktiivisuuteen niiden puolesta toimimiseksi. Pinta-alallisesti ja hiilivarastoltaan boreaalinen vyöhykekin on maapallomme tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Sivumennen sanoen metsien sertifiointi ei ole suinkaan ongelmatonta, jopa FSC-sertifiointi on muodostunut käytännössä viherpesumerkiksi suuressa osassa maailmaa.

 

On hienoa, että erirakenteinen metsänkasvatus ei ole enää rikollista(!) toimintaa Suomessa! Valitettavasti vain suomalainen metsäteollisuus ei näytä paljoakaan tekevän näiden metodien edistämiseksi. Tarvitaan uusia toimijoita tälle kentälle, itsestään ei metsätaloustoiminta Suomessa muutu kun suuret päätoimijat ovat kuitupuurohmuja. Valitettavasti metsälain toinen muutos eli juuri näiden kuiturohmujen ajama uudistusikien lasku tullee pian näkymään rajulla tavalla metsämaisemassamme. Toivon toki, että olen väärässä ja metsänkäsittely järkevöityy Suomessa, tällä hetkellä merkkejä isoista muutoksista ei juurikaan ole.

 

Kevätterveisin, Olli Manninen

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat