Vaappu

Menin Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle Jokimaalle kissaa katsomaan. Olin ihastunut aiemmin mustavalkoiseen kissaan, joka olisi ollut liian arka siihen nähden, että kissan kanssa piti pystyä matkustamaan. Ensimmäisenä minulle esiteltiin punatiikerivärityksellistä nuorta kollia, joka oli eristyksissä, koska ei uskaltanut syödä muiden kissojen kanssa samassa huoneessa. Poika pyöri häkissä, naukui ja alkoi heti ovea raotettuani pusutella kasvojani. Se oli siinä. Ei tarvinnut esitellä muita kissoja. Kotona poju oli reipas ja hassu. Pari päivää mietin sopivaa nimeä ja kalamiehen tyttärenä Vaappu tuntui sopivan hauskalta nimeltä. Vähän myöhemmin huomasin, että Vaapulla oli hassun vaappuva pentumainen kävelytyyli, joka ei ole vielä 4-vuotiaasta pojusta mihinkään lähtenyt. Vaappu on rauhoittunut kolmessa vuodessa, mutta on edelleen leikkisä, seurallinen ja tykkää jutustelusta ja otsan pusuttelusta yli kaiken. Vaappu sai jopa pikkusiskokissan reilu kuukausi sitten ja hyvin tulevat toimeen. Ihana Vaappu. 3

ChiisaiKinoko