Jyrki Rinta-Jouppi: Täydellisyys on vaaraksi

Jyrki Rinta-Jouppi: Täydellisyys on vaaraksi

Lukittu

Olet uhka itsellesi, ellet uskalla koskaan pyytää apua. Suomessa on liikaa niitä, jotka näyttelevät täydellistä elämää.Lue koko juttu

Kommentit (13)

remppamies

Vain harvojen avusta on enemmään haittaa kuin hyötyä. On siis helpompaa vaieta ongelmistaan, kuin ottaa joku asiaa ymmärtämätön hääräämään elämääsi. Ensin minun pitää järjestellä elämääni ja tehdä ylimääräisiä töitä, jotta tämä innokas "ystävä" voi antaa apuansa. Ja tästä kaikesta riesasta pitäisi vielä olla kiitollinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta työtön

Eipä sitä oikein kehtaa muiden niskaan omia murheitaan kaataa, kun tietää niitä toisillakin olevan omastakin takaa. Hassua sinänsä, itse kun on kuitenkin aina valmis auttamaan ja kuuntelemaan muita, jos tarvitaan, eikä se edes tunnu raskaalta. Usein jo toiselle puhuminen auttaa, kun vaikean asian saa puettua sanoiksi. Kuuntelijalla saattaa olla uusia näkökulmia asiaan.

xilla

Uskallan ja puhun, se on ainoa tapa selvitä eteenpäin. Kerron avoimesti esim. töissä työssäjaksamiseen liittyvistä ongelmista, olen puhunut työterveyslääkärille, joka lähetti psykologille, joskin hieman huvittavalla saatteella "Miltä sinusta tuntuisi, jos ehdottaisin sinulle psykologin tapaamista?" -  Sanoin, että hyvältä, sehän on kuin työnohjausta.

Naapureille tai tuttaville en luonnollisesti puhu niin suoraan, voin sanoa, että on työpaineita tai että terveys pettää.

Täytyy pystyä luottamaan ihmisiin, joille puhuu tai sitten olla tietoinen riskistä, että kaikki eivät kykene ottamaan tällaisia asioita vastaan. Eli puhuminen vaatii jonkinasteista vahvuutta, hyvin arka tai lopussa oleva ihminen ei puhu. 

Työssäjaksamisesta on vaikea puhua esimiehelle - kyllä se voi merkitä sitä, että joudut silmätikuksi. Sen jälkeen vasta oletkin vaikeuksissa.

Jostain syystä taloudellisista ongelmista puhuminen on vaikeampaa kuin vaikkapa jaksamisesta. Se varmasti kertoo yhteiskunnastamme ja arvomaailmastamme: raha ja taloudellinen pärjääminen menevät ohi kaiken muun. Ikävää.

knesset

Harvoin tehty työ uuvuttaa.

Tekemättömät työt uuvuttavat ja vievät unet.

Työ antaa myös voimia, niinkuin lepo ja ruoka, mutta jos niitäkin on liikaa,

ei se ole hyväksi. On unohdettava muut ihmiset, näin  autat heitäkin parhaiten.

SiM

Minä olen kyllä mennyt puhumaan vaikeista asioista, mutta nyt ajattelen, ettei siitä ole ollut juuri mitään apua. Eipä ihmiset paljoa piittaa, puhumatta, että mitenkään pyrkisivätkään auttamaan. Pikemminkin rupeavat ehkä välttelemään. Ihmettelen, millaisten ihmisten kanssa olen oikein tekemisissä. Kaikki mahdollinen hyöty kyllä otetaan irti.

Girahvi

Näyttää, että useampi kommentoija täällä kertoo siitä, kuinka tärkeää olisi tulla oikeasti ensin kuulluksi siinä että miten voi ja millainen tuki ois sellaista, joka itselle sopii. Ja kuinka väsyneenäkin haluaa varmuutta siitä, että jos avun antaja (jos esim. sitä pyytäisi) varmasti kertoo onko omissa voimissa jaettavaa toisellekin, että sitten varmasti tulee avuksi mielellään. Että kaipais ehkä luottamusta siihen että toinen myös sanoo ei jollei silloin juuri sovi..?

Jakaminen on tärkeää

Onkin tärkeä löytää ja pitää yllä suhteita luotettaviin tahoihin.  On jo hyvä suunnitella, kun menee hyvin, että keihin voisi olla yhteydessä huonona hetkenä. Kaikki käy sukulaiset, ystävät, viranomaiset,lemmikit, järjestöt, seurakunta jne. Jo yksikin luotettava kuuntelija voi pelastaa.

Kärsikärsi kirkkaaman kruunun ...

Kyllä nykyään uskallan kehtaan sanoa että en jaksa. Tosin tuonkin sanon vain parille ihmiselle. Suvussa on ihmisiä jotka eivät edes välitä jaksanko vai enkö, he vain vaativat ja vaativat lisääjalisää.

marello

Hyppäsin pois odotusten oravanpyörästä. Irtisanoin itseni vakityöstä, nyt opiskelen eri alaa ja nautin lisääntyneestä vapaa-ajasta. Työn mukana oli luovuttava ällöttävän keskiluokkaisesta elämästä mutta en ole katunut hetkeäkään. Tajusin tarvitsevani irtioton kun lomamatkalla stressasin töihin paluusta voimatta nauttia itse lomasta. Rohkeutta toivon kaikille. Elätte itseänne, ette muiden odotuksia varten.

Raskaan taakan kantaja

Tuntuu, että Suomessa, miksi ei myös muuallakin, on suuri häpeä, jos uupuu töissä. Jaksaahan se naapuritoimiston Pirkkokin, niin miksi en siis minäkin.

Ehkä olemme kansakuntanakin niin huonolla itsetunnolla varustettuja. Vain suorittamalla on jonkun arvoinen.Lienee rankan historiamme ansiota. Eikä kyllä oikeistohallitus yhtään auta kun esim. Kokoomuksen mottona on, että vain työn teko luo ihmisarvoisen elämän. Sen lisäksi ollaan vaan pidentämässä työpäiviä, mikä ei pitkällä tähtäimellä luo hyvinvointia.

Mielestäni paras lääke uupumukseen on hyvät sosiaaliset verkostot. Puhumalla ja kuulluksi tulemisella on pitkälle kantavat vaikutukset. Myös omien rajojen asettaminen auttaa.

Kiitos ajatuksistasi, Raskaan taakan kantaja. Niissä oli monta hyvää, mielessä pidettävää neuvoa. Suorittaminen ei ole ihmisarvon mitta, sosiaaliset verkostot auttavat jaksamaan ja omien rajojen asettaminen auttaa. Noista voisi tehdä vaikka huoneentaulun.

Mä vaan

Ekaks tärkeintä on hiffata itse, mikä omassa elämässä on sellaista, mitä ei halua ja sitten lopettaa se. Tajuta mikä on ulkoa asetettua suorittamista ja mikä sitä, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat