Kari Uusikylä: Tuhotkaa turhat paremmuuslistat!

Kari Uusikylä: Tuhotkaa turhat paremmuuslistat!

Lukittu

Yletön julkinen kilpailu paremmuudesta vie monelta itsetunnon, eikä huippupaikoista kilpaileminen edes johda hyvään elämään. Viisautta ja onnellisuutta ei voi mitata sijalukuina, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.Lue koko juttu

Kommentit (18)

Huippujen tavoitteleminen ei ole tasapainoisen yksilön ykkösasia. Tämä osoittaa miten vinoutunut on yhteiskuntamme arvomaailma.

Kiitos Uusikylä terveestä kannanotosta. Me tarvitsemme aikuisia, jotka ovat esimerkkejä itsetunnosta, joka ei kaipaa ykkös-huippu-fantastis- tyylistä pönkitystä. Omana itsenään kelpaa. Ja on ihana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen Kari kanssasi monesta asiasta eri mieltä. Tässä vain muutamia kohtia:

1. Ystäviäni työskentelee useammassa näistä "Euroopan parhaissa työpaikoissa". Olet oikeassa siinä, ettei kilpailu suinkaan sisällä kaikkia yrityksiä, mutta kyllä vuodesta toiseen vertailussa pärjäävät yritykset ovat aivan eri planeetalta kuin suurin osa niistä, jotka eivät pärjää kilpailussa. Vai miksiköhän listalta puuttuu sellaiset kansalliset jalokivet, kuin Finnair, Sonera, Stockmann, Nokia, Metso, UPM, jne jne? Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Syy on se, etteivät nämä yritykset oikeasti halua olla parhaita työpaikkoja vaan parhaita sijoituskohteita. Siksi työntekijöitä kohdellaan miten kohdellaan. Turha siis osallistua kilpailuun jossa tulee kunnolla takkiin.

2.   Vertailu ei vie itsetuntoa, jos itsetunto on kunnossa. Kokemuksesta tiedän, että hyvällä itsetunnolla varustettu lapsi ja nuori kokee vertailun motivoivana. Hyvä itsetunto tuo mm. ymmärryksen, ettei kaikessa voi olla paras ja kyvyn hyväksyä muiden ansiot. Parhaat johtajathan ovat niitä, jotka eivät itse pyri tekemään kaikkea vaan osaavat toimia eri alojen lahjakkuuksien kanssa ja yhdistämään heidän taitonsa. Vai miksiköhän akateeminen maailma on täynnä kateutta, selkään puukottamista ja ideoiden varastamista? Olisikohan tällä jotain tekemistä huonon itsetunnon kanssa?  Tällaisessa tasapäistämisessä, mistä sinä puhut, on jotain hyvin sosiaalidemokraattista. Instituutioiden sisälle rakennettu ajatus siitä, ettei kenenkään psyykkeen pitäisi joutua kohtaamaan todellisuutta. Sitä, että jotkut ovat hyviä ja toiset parempia. Te kasvatuksen ammattilaiset voisitte vihdoin tunnustaa sen, ettei kilpailu ole ongelma vaan se miten siihen suhtaudutaan. Ja kehittää työkalut hyvien kilpailijoiden kasvattamiseksi.

3. Kannattaisi muuten lukea historiaa. Esimerkiksi jo hieman wanha mutta edelleen monilta osin ajatuksia avaava teos on Kennedyn Rise and Fall of the Great Powers. Se kertoo yhden tarinan siitä miksi hyvinvointivaltio on voitu rakentaa tänne eikä Kiinaan. Samaan johtopäätökseen on tullut Niall Ferguson uudemmassa Civilization teoksessaan. Lyhyesti: Euroopan valtti on ollut useisiin valtioihin perustuva kilpailu, taistelu ja heikkojen kuolema. Kun taas Kiina päätyi yhden hallitsijan alaiseksi ja sitä kautta jäi 500 vuodeksi syrjään. Nyt Kiina tulee vauhdilla ja painelee kohta BKT:ssa mitattuna lännestä ohi. Ja syynä on pitkälti kilpailu, joka on jopa meidän mittakaavassa raastavaa. Se missä kiinalaiset tekevät mielestäni virheen, on se että he ottavat mallia USA:sta ja rakentavat yhteiskunnasta liian epätasa-arvoista. Mutta kaikilla hyvinvointimittareilla Kiina etenee suurin harppauksin. Ja aviansana on kilpailu.    

Koulujen vertailu on joka tapauksessa epätervettä näillä kriteereillä, joilla media vuodesta toiseen tekee tyhjästä uutisia. Tottakai "eliittikoulut" ovat onnistuneet ennen kaikkea oppilaiden rekrytoinnissa, mutta missä viipyy vertailu, jonka kriteerinä on muutos parempaan? Se edellyttäisi tietenkin työtä ja tulisi kalliiksi, eikä selvää vastausta saataisi kuitenkaan millään keinolla.

Kilpailu sinänsä on välttämätöntä, mutta harkintaa pitäisi käyttää.

Vastaajalle numero neljä kehottaisin tutustumaan siihen mitä TIETEELLISTÄ kompetenssia tarvitaan, jotta saa professorin arvon. Vaikka professori ilmaisee oman mielipiteensä, se perustuu laajaan tutkittuun tietoon ja kokonaiskäsitykseen ihmisen toiminnasta. Sinä perustat mielipiteesi mutu-tuntumaan ja muutamaan kirjaan ja kehotat emeritus professoria tutustumaan historiaan..Anna mun kaikki kestää!! omahyväiselle idiotismille ei ole rajoja.

Parhaita lukioita ovat ne, jotka ottavat sisään kuutosen keskiarvolla tulevia opiskelijoita ja leipovat heistä laudaturylioppilaita. Niiden opettajat osaavat motivoida opiskelijoita oppimaan. Eliittikouluihin pääsevät lahjakkaimmat, jotka oppivat ainakin sen, että ovat muita parempia. Se ei ole kovin hyvä eikä rakentava asenne. 

Rex

Tällaisessa tasapäistämisessä, mistä sinä puhut, on jotain hyvin sosiaalidemokraattista. Instituutioiden sisälle rakennettu ajatus siitä, ettei kenenkään psyykkeen pitäisi joutua kohtaamaan todellisuutta.

Sosiaalidemokratian idea ei suinkaan ollut tasapäistäminen vaan tasa-arvoistaminen. Tämä jos mikä vaatii alituista todellisuuden kohtaamista.

Taitoja ja lahjakkuutta on monenlaista ja ymmärtämystä ohjaukseen ja taitojen kehittämiseen tarvitaan ennen kuin voidaan puhuakaan kilpailusta. Tärkeä on myös näkemys koulusta yhteisönä, sillä ei kilpailu yksilöiden välillä tyhjiössä tapahdu.

Lyhyesti: Euroopan valtti on ollut useisiin valtioihin perustuva kilpailu, taistelu ja heikkojen kuolema.

Sopeutumattomien, ei heikkojen, kuolema. 

kaarinat

Arveluttavinta on se, kuka määrittelee "paremmuuden" kriteerit ja millä arvoilla. Vallanpitäjien kulttuuri on yleensä lähtökohtana ; meillä älykästä on tekninen taitaminen ja lukutaitoon perustuva osaaminen.  Huolestuttavinta on, että rahasta, joka on vain väline arvokkaiden asioiden saamiseksi, on tullut tavoite ja kaikki mitataan taloudellisin perustein. Säästäminen tai rahan saaminen eivät ole olennnaista vaan se, mitä resursseilla saadaan.

Sir Gawain

Täytetäänkö professuurit viisauden (jota ei voi mitata) perusteella?
Ainakin se kasvatustieteiden tiedekunta, jonka työmaanani tunsin, toimi sairaan ja valheellisen kilpailun sekä suosikkijärjestelmien pohjalta.
Mitä tehdä, jos "itseään ei voi auttaa"?

Hoitokodin psykiatri

...hoitokotien lukkojen takaako löytyy levollisuus, onnellisuus, ihmisarvon kunnioitus?  Pitäisikö kaikkien pyrkiä sinne, hoidettaviksi?   Loppulause oli kyllä vähän höperö heitto joka vie uskottavuutta muuten ihan aiheelliselta ja asialliselta jutulta. 

tappi salander

uusikylällä on arvot kohdallaan, tarvitsemme todellista viisautta. kilpailu ja mittaaminen alkavat jo päiväkodissa ja jatkuu koulussa jonka eräs piilo-opetusohjelma onkin kilpailuyhteiskuntaan sopeuttaminen. työntekijäksi haetaan innovoivaa ja ketterää työtään rakastavaa ja jopa 80 tuntista työviikoa tekevää flow- kokemuksen omaavaa työn sankaria. tästa kaikesta poispudonneet ovat usein työttömiä, mielenterveyspotilaita ja vanhuksia.

niall fergusonien (isä ja poika) amerikkalaiset tutkimukset heijastelevat amerikkalaista arvomaailmaa. fergusonien kannattaisi tutustua syvemmin pohjoismaiseen yhteiskuntaan, jossa tasa-arvo ja hyvinvointi on perustunut yhteistyöhön ja tulojen jakamiseen. amerikkalainen kilpailuyhteiskunta on julma eikä siitä pudonneista paljoa puhuta. tuloerot ovat järkyttävät ja lukutaidottomuus melkoista. köyhällä siellä ei ole mahdollisuutta nousuun vaikka olisi lahjojakin. suomi on ollut hyvä maa, ei pilata sitä ja itseämme sairaalla kilpailulla.

Vierailija 63

Mutta niinpä ne huippuyrityksetkin ja huippuheput väsyvät ja uupuvat alati voimassa olevassa kilpailussa ja sitten masentuvat, tekevät itsemurhan tai syyllistyvät lähimmäisensä tappoon. Useimmista tulee päihderiippuvaisia jne. Oikeita esimerkkejä voi jokainen lukea netissä ihan ympäri maailmaa. Kilpailu on tervettä mutta useimmilla se ei pysy sellaisena vaan se vääristää minäkuvaa ym. joten ei Kari nyt ihan hakoteillä ole. Kulttuuri vaikuttaa politiikan ohella ja Kiinassakin kultturin vaikutus on  erilaista kun uskonnot määrävät pitkälle ihmisten asennoitumista. Se, että ihminen lukee itsensä esim. maisteriksi, vaati sitkeyttä ja oppimista,ei välttämättä kovin korkeaa älykkyyttä. Olen itse siitä esimerkki. Myös hyväksi johtajaksi voi päästä jos on oikeanlainen luonne ja hyvä tuuri vaikka ei olisi kovin korkealle koulutettu. Pitää muistaa myös, että niillä parhailla työpaikoillakin on ihan samat ongelmat kuin tavisyrityksissäkin. Mutta niillä työpaikoilla missä ihmiset ovat lempeitä ja toisia kunnioittavia niin ongelmien ratkaisu sujuu vs. selkäänpuukottaijien ja pyrkyreiden työpaikka. Halusin vain sanoa, että viisaus ym. Karin mainitsemat asiat on tärkeämpiä kuin luettu/suoritettu älykkyys sekä jatkuvan kilpailun ja tehokkuuden ihannointi.

Aura Aaltonen

Kirjoittaja numero 4:

Sanot, että vertailu ei ole pahasta, jos itsetunto on kunnossa. Itsetunnon siis "kuuluu" olla kunnossa, vaikka heikko itsetunto voi johtua monestakin itsestä riippumattomasta syystä? Huonon itsetunnon omaavaa on siis lupa masentaa entisestään?  - Minulle tulee mieleen television Idols-tuomarien mollaavat kommentit ja ivanaurut.

 

Nimimerkki1

"Euroopan valtti on ollut useisiin valtioihin perustuva kilpailu, taistelu ja heikkojen kuolema." Siis pitäisikö tämän olla valtti myös yksilötasolla, ja heikkojen kuolema?!

Exope

Uusikylä on asian ytimessä. Ei paremmuutta ja kilpailukykyinen mitata koululaitoksen mittariin...
Maailma on kova paikka missä paremmuus saavutetaan usein itsekkyydellä ja välinpitämättömyydellä. Olen kuullut myös villistä ja ahneudesta.

A. Aatto

Minkälaisia kiertoilmaisuja pitää käyttää, että toisen itsetunto ei kolahda tai tuhoudu? Olen aivan tavallinen pulliainen, en huippujohtaja enkä huippusiistijä. Koulussa oli kiva huomata, että kun yritti ja onnistui niin sai kiitosta tai ainakin sellaisen katseen. Se tuli tietenkin jonkun heikommin menestyneen kustannuksella. Pitäisikö pyytää anteeksi? Joissakin aineissa olin tosi huono kun en välittänyt. Enkä välittänyt katseista enkä odottanut ainakaan kiitosta. Tein valintoja. Olin siis toisaalta huippuoppilas ja toisaalta aivan kehno. Opettajatkin ihmetteli ääneen. Jos joku on hyvä ja toinen huono niin ainako pitää mennä sen huonon ehdoilla. Vähän sama kuin rikoslaissa epäiltyä hyysätään mutta uhri saa selvitä omineen. Näin ne kieroilijat ja laiskat ja heikot ylentävät itsensä toisten rinnalle jne. Uskokaa tai älkää niin nauravat vielä päälle. Ehkä pitäisi enemmän keskittyä jo alussa asti kasvatuksessa siihen että kaikkien kanssa ei ole pakko leikkiä koska aikuisenakin teet valintoja mutta tyhmästä käytöksestä saa rangaistuksen mitä myöhemmin rikoslaista et kuitenkaan uhrin kannalta, saa. Jos joku ei halua tehdä kovasti töitä koulussa tai elämässä niin mitä sitten. Koulutien aloittajille voi kertoa, että teistä kaikista voi tulla vaikka lääkäri tai huippujohta. Toisella luokalla voi sanoa jollekin että taitaa sitten lapiohommat kiinnostaa. Kolmannella luokalla voi taas kertoa ammattinimikkeillä missä mennään. Jos ei herää niin ei voi pakottaakaan. Rikoslaki estää. Tämä siis tavallisen miehen ajattelua ja saa kritisoida mieluusti.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat