Pääsin eroon hirviöanopista

Pääsin eroon hirviöanopista

Lukittu

Aikaa se vei, mutta lopulta miniä riuhtaisi itsensä irti hirviöanopista.Lue koko juttu

Kommentit (3)

Oma anoppini on myös hirveä. Muutaman vuoden ajan, mitä olen mieheni kanssa ollut yhdessä, anoppini on haukkunut minua pitkin kyliä. Levittänyt valheita, että olen käynyt vieraissa jne. On jopa kehdannut mieheni ystäviltä kysyä, voisivatko he saada mieheni ja tämän ex-tyttöystävän takaisin yhteen vielä vuosien jälkeen.. Anopin kanssa en ole koskaan puhunut kunnolla, joten hänen on mahdotonta tietää millainen olen oikeasti. Haluaisin kyllä kovasti selvittää välit hänen kanssaa, mutta anopin ylpeys ei anna periksi. Mietityttää vaan, että minkälainen elämä meille tulee, kun menemme naimisiin ja saamme lapsia? Tuleeko minunkin anoppi kertomaan kuinka asiat pitäisi tehdä. Tosin meillä ei ole sitä ongelmaan, että mieheni olisi anopin lempilapsi. Päinvastoin. Hän on se kiltti poika, joka tekee kaikki likaiset työt samalla, kun äiti haukkuu hänet maahan.

Mutta, joka tapauksessa.. Hienoa, että muutkin avautuvat heidän kamalista anopeistaan. Tulee itselle parempi olo, kun tietää ettei ole ainoa, jonka anoppi saisi antaa muiden elää omaa elämäänsä rauhassa. Voimia sinulle ja perheellesi! :)

- Anoppini on noita

Itse elin arvostelevan, ilkeilevän ja aliarvioivan sukulaisen kanssa 30v ja lopulta tein tilanteesta lopun, eli laitoin välit poikki. Kyseessä ei ollu anoppi, vaan oma äiti. Mielestäni kenenkään ei tarvitse moista kohtelua sietää, vaan ainoa keino on ottaa radikaalit keinot käyttöön ja sanoa asia suoraan. Joko käytös muuttuu tai sit ko henkilö poistuu elämästä kokonaan. Kenelläkään ei ole oikeutta muiden elämään puuttua, eikä muita mollata. Se osoittaa vaan erittäin huonoa käytöstä, jota ko ihminen ei välttämättä siinä omassa erinomaisuudessaan edes ymmärrä.

Eli rohkeasti ongelma puheeksi, ei tilanne muuten muuksi muutu ikinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen kuuluuttanut kirjoituskilpaa anoppi, miniä ja minun hyvä poika suhteesta. Olen minäkin pilannut hänen hyvän poejan, kuten hän kuuluutti. Nyt makaa maan uumenissa, nimittäin se hyvän poejan äiti. On raskas unohtaa.

En onneksi tarvinnut jatkuvasti hänen silmissään olla, matkan takaa kuulin palautetta. Hänen viimeisinä vuosina täytyi hieman näytellä ettei tunne miniöitään, tunsi kyllä kaikki lapsensa. Kerran erehtyi siitä roolistaan, ei ollut minullakaan kanttia sanoa suorat sanat. Nyt olisi. Oma sairaus on tehnyt niin rohkeaksi, en pelkäisi, olen antanutkin palautetta, haluan pysyä kaukana niistä kuvioista. Silti olen hänen hyvän poejan vaimo, hän on elämäni rakkaus, vaikka olin rojutavara, huora ja rosvo ja opetin hänen poejan kuulema juomaan. Kiitos viimeisestä.

Anteeksi antoa ei pidä unohtaa. Orvokki Aution Pesärikko-kirja ja siitä dramatisoitu tv-elokuva oli raskasta luettavaa ja katsottavaa.

Kodin koneelle ei saa tulla anopista palautetta, kunnioitan aviomiestäni suuresti, enkä halua häntä loukata.

 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat