Äidiltä tyttärelle...

Ria Hafren

Minnan pääkirjoitus KK 14/15 Mummon perintö herätti taas paljon ajatuksia ja muistoja. Mummoni kuoli, kun olin 1-vuotias. Äitini oli kuin Minnan mummo. Mökillä olokin oli kuin työleirillä oloa. Mutta tykkäsin useimmista mökkihommista...

Se alkoi yhä enemmän hämäämään (ja jopa ärsyttämään), että äitini aina valitti: "Minun on tehtävä täällä mökillä sitä ja sitä. Ja olen niin Vä-sy-nyt!"

Kerran sitten sanoin hänelle: "Hei, äiti! Minä teen kaikki nuo hommat! Mene sinä vaikka puutarhakeinuun makoilemaan, lue lehteä tai jotain. Ota Kerrankin Ren-nos-ti! - Äiti kesti joutenoloa puutarhakeinussa 10 minuuttia :0). Sitten hän taas oli keksinyt muuta tehtävää. Ei auttanut, vaikka sanoin: "Minä voin tehdä senkin!"

Minussa on kyllä samaa vikaa. Minun on Tosi Vaikea olla Tekemättä Mitäään! Jopa katsoessani TV:tä tuntuu, että minun pitää tehdä muutakin: Kirjailla ristipistokukalla T-paita, ommella pudonnut nappi, korjata farkkulahkeen repsottava reuna...

Well. Sama juttu on periytynyt tyttärelleni. Hänen on Hyvin Vaikeaa olla Tekemättä Mitään... :0)!

Onko tämä juttu, joka periytyy vain äideiltä tyttärille, vai onko miehillä sama juttu? - Isäni oli aina kova tekemään. Ex-mieheni samoin (ex osasi kyllä paremmin Vain-Olemisen kuin minä).

Ria-mummo

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat