Kasvinjalostuksen dosentti: Villiruoka vaarantaa terveytesi

Kasvitieteilijä Jussi Tammisola ei jaksa ymmärtää villiruokavillitystä.Lue koko juttu

Kasvinjalostuksen dosentti: Villiruoka vaarantaa terveytesi

Kommentit (17)

maija

Mitenkähä nuo mm.  "reetalaiset" pysyvät hengissä, vuosia vuorilta sun muualta kerättyä heinää syöneenä  ja aika paljon oon itekkin syöny villi-ihmisenä villiä , ei oo tutkittu, mutta johtusko se siitä, että oon muutenkin niin  pahansisuinen:)

  • ylös 22
  • alas 15
Eikuniinku

Dosentti jakelee asiantuntevia kommenttejaan hyvin painokkaasti, mutta lopuksi myöntää, että eipä ole tullut perehdyttyä yhteenkään villivihannestutkimukseen. Se siitä sitten.

  • ylös 65
  • alas 25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kanerva

Täähän nyt oli ihan täysi mielipidekirjoitus. Ei mitään tiedepohjaa. Aika typerää mustamaalausta. Onhan viljellyissäkin vihanneksissa vaikka kuinka paljon kasvimyrkkyjä edelleenkin, esimerkiksi perunan, tomaatin ja munakoison solaniini ja lehtikaalin ja parsakaalin tiosyanaatit. Vehnässä on gluteiinia, palkokasveissa ja viljoissa lektiineitä. Eläintuotteiden puolella taas maidossa on laktoosia ja kolesterolia. Kala kerää erityisen paljon raskasmetalleja sen rasvapitoisuuden vuoksi. Lihassa on endotoksiineita ja homokysteiinia, kanassa esiintyy luonnostaan E.colia. Eiköhän ole sanomattakin selvää että kaikessa mitä ihminen syö on luonnostaan toksiineita. tästä syystä ihmiskeho on rakennettu taistelemaan niitä vastaan. Tässä taistelussa auttavat erityisesti kasvien sisältämät suoja-aineet: vitamiinit, mineraalit, antioksidantit... Lisäksi tietenkin myös oikeat valmistustavat ja järkevät annosmäärät tulee tuntea: korvasieni on ryöppäämättä tappavan myrkyllinen, keittäminen ja idättäminen hävittää pavuista ja viljoista lektiineitä ja sinäkään tuskin söisit kanaa suoraan raakana paketista? Aivan samoin tulee tietää että nokkonen täytyy ryöpätä tai kuivattaa ja että esimerkiksi mansikan lehtiä ei raskaana olevan tule käyttää.

  • ylös 16
  • alas 10
Kaarina Virenius

Juuri tätä arvelinkin, dosentti on palkattu,- tai muuten kytköksissä- geenimanipuloidun ruuan pr-mieheksi.  Myyrille tarjottiin pelkkiä koivunlehtiä ja varpuja ja ne kuolivat? Koehan on yhtä kurantti, kuin jos koiralle tarjottiin pelkkää tummaa suklaata ja se kuoli!  Eikö dosentti tiedä, että eläimet ovat hyvin tietoisia vaistonvaraisesti valitessaan kukin lajinsa mukaista ravintoa, joka pitkälti pohjaa ravintoketjuun. Sitten samat kemialliset koostumukset omaavat kasvit, nokkonen ja pinaatti? Nokkonenko ei halua tulla ihmisen syömäksi, mutta pinaatti suorastaan rukoilee tulevansa syödyksi?  Väite , että ihminen ja luonto valmistavat samoja kemikaaleja, mutta ihmisen valmistamana tuo kemikaali on turvallinen ja vaaraton, koska säädökset vaativat tekemään kemikaalille turvallisuustutkimuksen, mutta luonto ei ole tehnyt turvallisuustutkimusta on jo niin taloon päin kallellaan ja läpiä täynnä.  Ihmisen tekemät turvallisuustutkimukset ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet ostetuiksi raporteiksi teollisuuden tarpeisiin, ihmiset sairastuvat ja kuolevat hitaasti kumuloituviin kemiallisten aineiden kerrannaisvaikutuksiin. Luonto ei huijaa, mutta ihminen on vieraantunut luonnosta ja paras kuulemani ruokaan liittyvä totuus pitää paikkansa: Ihminen on ainut laji, joka luomakunnassa pilaa ruokansa, ennen kuin syö sen.

  • ylös 12
  • alas 11
Tanja

Yhtä hyvin voisi sanoa: "Perunoista keitettiin ennen liisteriä. En söisi liisteriä." :D

  • ylös 16
  • alas 9
Tarzan

Melkoisen asiaton juttu erinomaiseksi pitämässäni lehdessä :(

Onhan se nyt selvää, että bisneksen takia on huonoa, jos ihmiset ymmärtäisivät vanhat viisaudet ja saisivat ilmaiseksi ravintonsa luonnosta. Mutta että arvostamani lehti julkaisee moisen artikkelin ilman vasta-argumentteja. Rahako täälläkin ratkaisee, eikä ihmisten terveys ja hyvinvointi?

  • ylös 16
  • alas 12
Ulla Silvast

Tälle dosentille ei voi kuin nauraa... Tietenkin hän ajaa teollisuuden näkökulmaa. Syökää vaan teollisesti tuotettuja nitriittivihanneksia ja juureksia. Nehän aiheuttavat tunnetusti syöpää.

  • ylös 15
  • alas 8
Anna-Mari Pessi

Nokkonen:
Rutto et al., 2013. Mineral Properties and Dietary Value of Raw and Processed Stinging Nettle (Urtica dioica L.). Int. J. Food Sci. http://dx.doi.org/10.1155/2013/857120

Voikukka;
Escudero et al., 2003. Taraxacum officinale as a food source. Plant Foods for Human Nutrition 58: 1–10.

Vuohenputki: Viljelykasvina Suomeen kulkeutunut hyötykasvi, sittemmin villiintynyt; (Svanberg I. Folklig botanik. Stockholm: Dialogos; 2011)

suutari lestissään

Onpa taas mielenkiintoista nähdä, miten googleopiston tohtoridosentit tietävät näistä asioista kaiken paremmin kuin kasvinjalostustieteen ammattilainen. Oppisinkohan minä lentämään googlettelemalla niin, että voisin mennä kertomaan Boeing 747:n lentäjälle, miten hän ei yhtään osaa lentää ja tekee kaiken väärin...

  • ylös 15
  • alas 10
Vierailija

suutari lestissään kirjoitti:
Onpa taas mielenkiintoista nähdä, miten googleopiston tohtoridosentit tietävät näistä asioista kaiken paremmin kuin kasvinjalostustieteen ammattilainen. Oppisinkohan minä lentämään googlettelemalla niin, että voisin mennä kertomaan Boeing 747:n lentäjälle, miten hän ei yhtään osaa lentää ja tekee kaiken väärin...

Mahtava argumentti! Täynnä säkenöivää viisautta, jollaista voin itse vain kateellisena katsoa vierestä.

Paitsi että: Kasvinjalostuksen dosentti tietää varmasti paljon kasvinjalostuksesta, mutta myöntää itsekin, että ei tunne "villivihanneksia". Kasvintuntemus ei ole missään määrin verrattavissa lentokoneen lentämiseen. Jos olisi, niin ihmiskunta olisi kuollut nälkään alkumetreillään, jos syömiseen vaadittaisiin yliopistokoulutus.

Kasvien syöminen ei ole mustavalkoinen juttu. Sekä viljellyissä että luonnonkasveissa on myrkkyjä. Molemmista löytyy lajeja, jotka voivat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita, jotka pahimmillaan johtavat kuolemaan. Luonnosta löytyy myös ihan vaan tappavan myrkyllisiäkin kasveja, joita ymmärrettävistä syistä ei viljellä. Osa niistä maistuu hyvältä, joten on syytä opetella tunnistamaan mm. myrkkykeiso ja pysyä kaukana siitä.

Voisin lyödä pääni pantiksi siitä, että kukaan villivihanneksia nauttiva ihminen ei elä pelkästään niillä. Varsinkin näin keväällä luonnossa ei kasva järin energiapitoisia kasveja, joten olisi silkka mahdottomuus saada päivän energiatarve täytettyä pelkillä voikukanlehdillä ja nuorilla koivunlehdillä. Ne ovat kuitenkin kiva lisä monessa muussa ruuassa. 

Siksi ei ole reilua verrata tutkimusta, jossa myyrille syötetään pelkkiä koivunlehtiä siihen, että ihminen laittaa salaattinsa sekaan kourallisen koivunlehtiä. Se on vähän kuin vertaisi keskenään sitä tietoa, että ihminen tarvitsee rautaa siihen, että ihminen laitettaisiin syömään viikon verran pelkkiä muttereita ja vedettäisiin siitä johtopäätös, että ei missään nimessä kannata syödä rautaa.

Terveisin koulutettu keruutuoteneuvoja ja luonnonvaratuottaja.

  • ylös 10
  • alas 2

Hei, kiitos kiinnostavista mielipiteistä! Erilaiset tutkimukset kertovat todellakin hyvin erilaista tietoa, eikä niiden vertaaminen liene helppoa. Millaisia kokemuksia teillä lukijoilla on villivihannesten syömisestä itse?

Vierailija

Olen hieman ihmetellen katsonut tätä villiyrtti vimmaa. Lapsena asuin maaseudulla ja naapurissani oli vanha nainen - 1800-luvun puolella syntynyt henkilö - , joka käytti luonnon kasveja lääkitykseen sekä myös ruokaan. Hän oli saanut oppinsa äidiltään ja isoäidiltään. Nämä ihmiset olivat eläneet myös pahat nälkävuodet.

Meille lapsille luonnon kasvit olivat kesäpäivän napostelua leikkien lomassa. Naapurini varoitti meitä monista kasveista kuten voikukista, että ryöppäämätömän kasvin nestettä ei saa laittaa suuhun. Ketunleipiä ei saa syödä koura kaupalla, koska ne ovat suurina määrinä myrkyllisiä. Nuoret koivunlehdet pitää jättää puuhun ja monta muuta neuvoa. Esimerkiksi ratamonlehtiä hän käytti haavan puhdistuksessa - ei ruokana. Jäkälästä hän sanoi, että se, joka joutuu jäkälää syömään, saa katsoa itselleen hautapaikan.

Minä ainakin tämän pohjalta kuuntelisin herkällä korvalla nykypäivän tutkijoiden varoituksia. Meillä on nykyisin kummallinen ajatus, että kaikki luonnossa kasvava on turvallista ja hyvää. Se ei pidä paikkaansa. Luonto on täynnä vaaroja ja ihmiselle vaarallisia aineita.

Hei nimimerkki Vierailija, olet varmasti oikeassa siinä, että varoen ja kohtuudella tulee suhtautua erilaisten kasvien syömiseen. Esimerkiksi ketunleipää saa kuulemma syödä hiukan, mutta suurissa määrin se on tosiaan haitallista.

Vierailija

"Olen hieman ihmetellen katsonut tätä villiyrtti vimmaa. Lapsena asuin maaseudulla ja naapurissani oli vanha nainen - 1800-luvun puolella syntynyt henkilö - , joka käytti luonnon kasveja lääkitykseen sekä myös ruokaan. Hän oli saanut oppinsa äidiltään ja isoäidiltään. Nämä ihmiset olivat eläneet myös pahat nälkävuodet"

Esimerkiksi oma isänäitini on syntynyt 1930-luvulla, äitini ja tätini 1960-luvulla ja itse olen syntynyt 1990-luvulla ja me kaikki, sekä moni muu, on aina osannut käyttää luonnosta saatavia monenlaisia kasveja, kaloja sekä riistaa. Ne ovat luonnollinen osa ihmisen arkea, ihmisen joka ei ole vieraantunut maaseudusta eikä luonnosta.
Tämä kaikki on tietoa ja taitoa jonka olemme "äidinmaidosta imeneet", eikä mitään uutta ja hämmästyttävää.
Ymmärrän, että umpikaupunkilaisille tämä voi olla suuren ahaa-elämyksen paikka tajuta, että luonnon antimia voi todellakin käyttää ravintona, lääkkeenä, mausteena jne. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että asiasta on tehty trendi- ja muotijuttu johon perehtyäkseen on käytävä maksullisia kursseja, saatava opetusta ja jopa kouluttauduttava "hortoilijaksi" mitä se sitten tarkoittaakaan. Se riittää kun käy kirjastossa, tutkii netin ilmaista tarjontaa ja jos mahdollista kyselee maalla asuvilta ja luonnossa liikkuvilta tuttaviltaan. Ei se ole rakettitiedettä.

puolivilli

Villiruoka, villiyrtti, villi sitä ja tätä.  Mitä se kesyruoka ja kesy-yritit sun muut sitten ovat?  

Onko villisika villi jos se on tarhattu?  Onko voikukka kesy jos se kasvaa kukkapenkissä?  

Ei hyvää päivää!

Hölynpölyä

Mitä tulee vuohenputkeen, olen lukenut erään ihmisen kertomuksen, miten hänelle puhkesi valoherkkyysihottuma vuohenputken syömisen jälkeen.

Mielestäni asiantuntijan kirjoitus oli hyvin tervetullut tähän villivihannesvouhotukseen.

Tässähän ei kysymys monenkaan kohdalla ole muusta, kuin yrityksestä saada ilmaista ruokaa, mutta kun ilmaisia lounaita ei ole. Ei edes mäeltä kerättynä.

Siellä ulkomailla kasvaa monenmoiset yrtit luonnonvaraisina toisin kuin meillä. Meillä nuo ns. villivihannekset ovat lähinnä rikkaruohoja. Kuten nokkonen ja voikukka vuohenputkesta puhumattakaan.

Suomi nyt on Suomi ja ilmasto ei ole Kreikan eikä Ranskan, joten kasvimaailmakaan ei ole etelämainen ja suotuisa, ei täällä rosmariinit ja timjamit tuoksu luonnossa, korkeintaan kukkapenkissä ja parvekkeelle muutaman viikon. Naurattaa, kun menee puutarhamyymälään sinne laventelipurkkien sekaan huhtikuussa, kun pakkasta on joka yö useita asteita. Luodaan harhakuvaa, että täällä tuollaiset menestyvät. No meillä kasvaa peruna, siinä on villivihannesta monelle ihan tarpeeksi.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat