"Yhtäkkiä äiti ei enää pärjännyt yksin" - vastaa vanhempien ikääntymistä koskevaan kyselyyn
klo 11:00 | 26.8.2015
Osallistu kyselyyn ja kerro, miltä omien vanhempien ikääntyminen tuntui sinusta.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin roolien vaihtumisen, kun vanhemmista toinen sairastui. Kun he soittivat hädissään, että toinen on huonossa kunnossa kuumeen vuoksi, minä olin se aikuinen, joka otti ohjat käsiin tilanteessa, ja joka teki päätökset. Tilasin ambulanssin ja lähin äidin mukana sairaalaan.
Sillä hetkellä tajusin, että nyt minulla on vastuu vanhemmistani eikä heillä vastuuta lapsestaan. Olen nuorimmainen, joten minulla oli iäkkäät vanhemmat jo "nuorena".
Vanhempien vanheneminen tuntui haikealta ja vastuu heistä tuntui suurelta. Toisaalta koin, että näin elämä menee. Se kantaa vastuun ja huolehtii, joka siihen parhaiten kykenee.
Äitini kieltäytyi yht'äkkiä vuonna 2001 ollessaan 76-vuotias menemästä enää ulos, vaikka hän oli fyysisesti ihan hyvässä kunnossa (olin nähnyt hänet viikkoa aiemmin harppovan kovaa vauhtia 20 metriä isäni edellä). Isäni, joka oli 86-vuotias, hoiti kaiken. Kävi kaupassa, hoiti pankki- sun muut asiat. Kaiken. Minä laitoin heille valmiita aterioita, jotka isäni lämmitti. Isäni kattoi pöydän, korjasi astiat pois ja tiskasi. Äitini istui kuin tatti nojatuolissaan, ja voihki: "Minä en jaksa!"
Alkuvuonna 2004 isäni kaatui kauppamatkalla. Onneksi ei lonkka mennyt! Äitini valitti: "Minä en jaksa hoitaa vanhaa miestä!" - Jouduin etsimään isälleni palvelutalon, johon mennä. Äitini ei tullut kertaakaan katsomaan häntä, vaikka tarjosin kyytiä ovelta ovelle! - "En minä jaksa!", sanoi hän.
Isäni kuoli elokuussa 2004. Äitini ei tullut hautajaisiin (vaikka olisi saanut kyydin ovelta haudan viereen). - "En minä jaksa!", sanoi hän jälleen.
Äitini oli edelleen ihan jees kunnossa, mutta hän teki minut ja kotiavustajan hulluksi vaatimuksillaan. - Hän suostui siihen, että menee palvelutaloon.
Minä hoidin kaikki hänen asiansa. Hommasin tarvikkeita, vaatteita, vaikka mitä. Kävin katsomassa häntä kerran viikossa. Hän ei ollut ikinä tyytyväinen.
Hän näytteli usein huonokuntoisempaa kuin oli. Palvelutalon hoitajat kertoivat minulle siitä kerta kerran jälkeen. - Sitten äitini halusi vain maata. Minun ja hoitajien ponnistelut hänen aktivoimiseensa eivät auttaneet. Fyysinen terveys oli edelleen ok. Ei hän tuntunut masentuneeltakaan. Hän vain jääräpäisesti: Ei halunnut! - "En jaksa!", hän sanoi. - Jälleen.
Sitten Palvelutalo joutui toimittamaan hänet Psykiatriseen sairaalaan elokuussa 2013. Hän oli siellä 4 kuukautta. Kävin katsomassa häntä pari kertaa viikossa. Sielläkin hoitajat kertoivat minulle, että äitini näyttelee huonovointisempaa kuin on. Samaa sanoi myös osaston ylilääkäri.
Sitten hän eräänä aamuna näytteli tajutonta. Kävin samana päivänä tapaamassa ylilääkäriä, ja hän sanoi, että epäilee kovasti että äitini näytteli tajutonta.
Hänet toimitettiin kuitenki Haartmanin sairaalaan. Kävimme tyttäreni kanssa katsomassa häntä. - Äitini NÄYTTELI Kuolevaa!
Hänet siirrettiin pari päivää myöhemmin Laakson sairaalaan. Hän alkoi oitis syödä, juoda ja käydä itse veskissä.
Minulla itselläni oli ollut elämäni rankimpia syksyjä (työstressiä, ex-mieheni kiusasi tytärtäni, minut irtisanottiin edullisesta ja kivasta asunnostani, jossa olin asunut 12 vuotta...)
Tuo, että äitini NÄYTTELI kuolevaa, avasi jotain vuosien takaa. Aloin muistamaan kymmeniä eri kurjia juttuja, joita äitini oli tehnyt minulle jo pienenä lapsena. Ja vaikka kuinka monia nuoruudestani ja aikuisiästäni...
Tuon jälkeen en enää halunnut nähdäkään äitiäni! Olen edelleen hoitanut hänen tarvikehankintansa ja laskunsa. Tänään vein nykyiseen Palvelutaloon käteistä rahaa äidilleni kirjekuoressa. Sinne meno ahdisti minua paljon. Jätin kuoren vahtimestarille...
Olenko Huono Tytär?
et ole huono lapsi. Kaikella on aikansa .. nyt on aika jolloin annat muitten hoitaa äitiäsi, ja he saavat siitä palkan. On aika kaikella auringon alla. nyt on aika antaa toisten hoitaa työnsä takia äitisi. sinä maksat siitä. se on nyt sinun osasi. anna aikaa itsellesi. tee oma surutyösi ja irrottaudu velvollisuudesta .. sen aika on nyt. yksi toinen äiti ja mummo jolla on tuo kaikki vielä edessäpäin.
et ole huono lapsi. Kaikella on aikansa .. nyt on aika jolloin annat muitten hoitaa äitiäsi, ja he saavat siitä palkan. On aika kaikella auringon alla. nyt on aika antaa toisten hoitaa työnsä takia äitisi. sinä maksat siitä. se on nyt sinun osasi. anna aikaa itsellesi. tee oma surutyösi ja irrottaudu velvollisuudesta .. sen aika on nyt. yksi toinen äiti ja mummo jolla on tuo kaikki vielä edessäpäin.