Kerran roskisdyykkari, aina roskisdyykkari

Ria Hafren

Kun olin 9-11-vuotias (1957-60), asuimme Virkkalassa kahden asunnon omakotitalossa. Noin 300 metrin päässä kodistamme oli paikkakunnan kaatopaikka. Ei sen haju ollut kenestäkään kovin paha. Minulle ja kaverilleni se oli aarreaitta. Sieltä löytyi vaikka mitä jännää. Eniten kyllä etsimme porsliininpalasia. Sellaisia, joissa oli kukkia (mieluiten ruusuja). Meille tuli palasia aikamoinen kokoelma kaatopaikalta.

Vuosien varrella en ole enää dyykannut kaatopaikalla. Monesti pihojen jäteastioista. Parhaimmat löytöni olen tehnyt Hesan katujen varteen laitetuista roskalavoista. Kirjoitan tätä pienen täyspuisen kirjoituspöydän ääressä, jonka löysin roskalavalta Kalevankadulta vuonna 1989. Sain lainata talomme talonnaiselta (talonmieheltä) kottikärryt, joilla raijasin kirjoituspöydän kotiin. Samana vuonna löysin toiselta roskalavalta täyspuisen yöpöydän, joka edelleen nököttää sänkyni vieressä. Kumpikaan huonekalu ei vaatinut muuta kuin maalauksen.

Minulla on muitakin roskalaatikko/roskalava-löytöjä...

Tänään löysin talomme lehtiroskiksesta (Lauttasaaren Isokaarella) Avotakkoja vuosilta 1989 ja 1992. Tuntuu kuin en lukisi Avotakkaa noilta vuosilta, vaan vuodelta 2015. Avotakka esitteli samanlaista sisustusta noina vuosina, kuin se esittelee tänä päivänä :0)!?

Otin pari Gloria-lehteäkin... Kesänumero vuodelta 1992... Hmm.....

****

Oletko SINÄ tehnyt hienoja löytöjä kaatopaikalta, roskalaatikosta tai roskalavalta? - Jos, niin mitä?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat