Aamu-unisuus on geeneissä
klo 10:00 | 2.9.2015
Iltaihmisten työtehot menevät hukkaan, jos he joutuvat aloittamaan päivän liian aikaisin, sanoo professori Mikko Härmä.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltaihmisten työtehot menevät hukkaan, jos he joutuvat aloittamaan päivän liian aikaisin, sanoo professori Mikko Härmä.Lue koko juttu
Haluaisin mainita, että rytmiään ei voi oikein muokata vain sillä, että herää aikaisin, sillä unirytmiin ei kuulu vain heräämisen ajankohta. Paljon sitä oleellisempaa on vireystason vaihtelu päivän mittaan. Vaikka aamu-uninen heräisi samaan aikaan kuin aamuvirkkukin, hän on edelleen virkeimmillään aamuvirkkua selvästi myöhemmin.
On vanha oletus, että aamu-uninen vain nukkuu pitkään, ja siinä on koko juttu. Jutun vinkki rytmin siirtämisestä näytti perustuvan himppusen verran epäilyttävästi tähän totuuteen.
Olen samaa mieltä kommentoija J. Miettisen kanssa aamu- ja iltavirkun erilaisesta virkeyden ajankohdasta. Lisäksi oma ryhmänsä olemme me pysyvästi unettomuudesta kärsivät iltavirkut. "Normaaliin" aamutahtiin totuttelu menee vielä jotenkuten, mutta on mielestäni aika huimaa suositella tuosta vaan, että päiväunia ei saisi ottaa. Jos öisen unen määrä jää jatkuvasti viiden katkonaisen tunnin hujakoille (päiväunilla TAI ilman), pitäisin suoranaisena riskinä, jos en täydentäisi lepoa siellä missä voin. Olennaista on, että päiväunet eivät ole liian pitkät ja sotke koko sitä unirytmiä, josta epätoivoisesti yrittää pitää kiinni. En tietenkään voi yleistää, mutta ainakin ehdottaisin, että selvitetään onko kyse vain iltavirkun vaikeudesta sopeutua rytmiin vai onko taustalla myös muutoin heikko unen laatu.
Itse kuulun kanssa aamu-unisiin, ja sitä rytmiä on mahdoton kääntää, nukkui päiväunet tai ei, ja vaikka kuinka iltapäivällä väsyttäisi töiden jälkeen niin iltaa kohden sitä piristyy ja turha on edes yrittää mennä nukkumaan ennen puolta yötä. Työt alkaa kumminkin 7:00 ja aamulla myöhästyminen ei ole ollenkaan tavatonta, edellisen työnantajan kanssa se tuotti ongelmia, ja se ei ymmärtänyt miten vaikeaa joillekkin se herääminen aamu kuudelta voi olla, nykyisen työnantajan kanssa se ei onneksi ole tuottanut ongelmia..
Olen samoilla linjoilla Miettisen ja Mimmin kanssa. Vaikka töiden vuoksi vuosikausia heräsin Klo 6 arkisin niin ei siihen tottunut. Ja jos en joskus olisi ottanut päiväunia niin kyllä olisi mennyt viikonloput ihan nukkuessa. Aamulla kun kello aikaisin soi tuntuu kuin olisi keskiyö, mutta heti nousen ylös enkä jää torkkumaan. Pian siitä sitten virkistyn kun kasvot saavat kylmää vettä. Iltaisin on täytyy itsensä pitää toimeliaana klo 5ja 8 välillä, koska silloin väsyttää aivan hirveästi. Sen jälkeen voisi tehdä vaikka mitä. Kun ei nukuta niin ei nukuta, minkäs teet. Jostain tutkimuksesta luin kerran, että nukkumaan ei saisi mennäkään vasta kuin sitten kun nukuttaa, vaikka olisi kuinka aikainen nousu, menee vain pyöriskelyksi.
On myös meitä ääripäitä, yökyöpeleitä, jotka eivät vielä sukupolvienkaan aikana ole kääntänyt rytmiään.
Joskus on ollut hyödyllistä että yksi vartioi nuotiota kun muut saa nukkua.
Tällaisissa tapauksessa yhteiskunnan aikataulu aiheuttaa vuosikymmenien univajeita kun tunnollisesti herätään liian pitkään aamulla kesken unien.
Vaikka olisikin ammatteja joissa voi työskennellä yöllä, opiskelut on sitten aamu 8 kuitenkin
Nyt voisi melkein ihmetellä, mikä jutun pointti oli. Ensin sanotaan, että ihmiset ovat synnynnäisesti erilaisissa rytmeissä ja sitä mukailemalla parannettaisiin tuottavuutta.
Sitten koko hommalta vedetään matto jalkojen alta sanomalla, että rytmin saa iltavirkultakin käännettyä "lievällä väkivallalla" - ja taas päästään siihen, että iltavirkku on laiska.
Sori nyt, mutta tämän jutun voisi poistaa.
Haastateltu vastaa Jerryteacupille (joka kätkeytyy salasanan taakse ja uskaltaa sen takia laukoa kovia mielipiteitä)!
Kuten sanoin, aamu- ja iltatyyppisyys on osin geeneissä, mutta oikealla rytmitykselle rytmi kyllä muuttuu mutta se voi olla yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen (aamu- iltatyyppisyys) vaikeampaa toisille kuin toisille. Meillä on kymmeniä tutkimuksia, joilla oikealla valo-, melatoniinin, ja aktiivisuusrytmin ajoituksella rytmiä todellakin voi siirtää joko eteen- tai taaksepäin. Länteen suuntautuneen aikaerolennon jälkeen rytmi viivästyy helposti, koska kaikki ympäristön ajastajat (erityisesti valorytmi) muuttuvat kerralla ja elimistön on myös helpompi viivästää kuin ajastaa rytmiänsä (varsinkin iltatyypeillä). Yötyössä tai iltatyössä vastaava rytmin viivästäminen on paljon vaikeampaa, koska ympäristön ajastajat eivät samalla tavalla muutu: esim. valorytmi pysyy samana, vain työajat muuttuvat. Näin ollen tuohon tahdistumiseen vaikuttaa hyvin paljon se, miten työaikojen ja unirytmin muutoksen (esim. aikaisemmin heräämisen) lisäksi muuttaa altistumisaika erityisesti valolle, mutta myös muille ympäristön tahdistajille (ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, pimeys). Jos esim. iltaihminen herää aikaisin, mutta välttelee kirkasta auringonvaloa aamulla, tahdistuminen on vaikeampaa.
Armeijassa, jossa esimiehet huolehtivat herätyksestä, vuorokausirytmi aikaistuu keskimäärin selvästi kaikilla, myös iltatyypeillä. Silti he voivat olla aamuihmisiä väsyneempiä aamuisin ja nukkua huonommin kuin muut - heille aamurytmi on vaikeampi omaksua - ja se myös esim. vapaalla helposti menee uudestaan "iltarytmiin" geneettisistä syistä.
Eli se, jos joku määräytyy geneettisesti ei tarkoita sitä ettei samaan tekijään vaikuttaisi myös ympäristötekijät. Usein näillä on myös yhteisvaikutuksia tai geneettinen tekijä voi laukaista sen voiko joku ympäristötekijä vaikuttaa vai ei.
Ylipaino on vieläkin voimakkaammin geneettisesti säädeltyä kuin vuorokausirytmi. Silti kun venäläiset tulivat keskitysleireille ei sieltä löytynyt yhtään ylipainoista henkilöä.
Armeijasta vielä, että vaikka siellä pakostakin sopeutui varhaiseen päivärytmiin niin vireystaso ei todellakaan ollut hyvä... Luennoilla pilkittiin myöhäisessäkin vaiheessa ja lomat menivät nukkuessa. 6kk pärjäsin ihan vain motivaatiolla, olisi kiintoisaa tietää olisinko pärjännyt pitempään jos olisi hyväksytty AUK:hon. Armeijan jälkeen yrityänyt omaehtoisesti 8h yöunilla selviämistä, viikkoa pidempään ei ole kantanut jos kohta muitakin unirytmiin vaikuttavia ongelmia on ollut. =/
Anteeksi vain, mutta olen erittäin pettynyt tuohon vastaukseen. Toivottavasti se johtuu pelkästään siitä, että Jerryteacupin vastaus oli provosoiva ja pohdinta jäi vähemmälle. Sellaista sattuu.
Ylipaino ei määräydy geeneissä. Geeneissä määräytyy alttius ylipainoon. Se on täysin eri asia. Sen takia ihminen ei liho, jos hän ei saa ruokaa.
Sekin oli pettymys, että virkeystason vaihteluun ei tullut mitään kannanottoa, vaikka juuri se on kaikkein eniten elämään vaikuttava seikka.
On ihan turhaa puhua heräämisajankohdan säätelyn onnistumisesta, jos koko päivä kuluu koomassa. Juuri tämän seikan ohittaminen on jo muutenkin iso ongelma. Iltavirkku saa kuulla jatkuvasti siitä, että hänen pitäisi vain herätä aikaisemmin, ja nyt tutkija kannustaa samaan.
Korostan siis sitä, mitä jo sanoin: aikaisin herääminen ei auta, sillä iltavirkku voi olla edelleen virkeimmillään vasta illalla. Pitäisi herätä puolenyön aikaan, jotta äärimmäisen myöhäisen kronotyypin omaavat ihmiset olisivat muiden kanssa samassa rytmissä.
Kyse ei todellakaan ole heräämisen ajankohdasta. Voisiko sen myytin kuopata eksplisiittisesti?
Iltavirkkuna kesälomien aikaan olen viimein huomannut muutaman kymmenen elinvuoden kuluessa, että minulle sopii erinomaisesti mennä aamuyöstä kolmen aikaan nukkumaan ja simsalabim kuuden tunnin yhtäjaksoisen syvän unen jälkeen herään virkeänä yhdeksältä! Kuusi tuntia ei ole koskaan tuntunut riittävältä kun olen yrittänyt nukkua yhteiskuntakelpoiseen aikaan!
Yöihmisenä tekisin vain yötyötä hoitoalalla.
(Se ei kuitenkaan ole mahdollista nykyään kun työnantaja haluaa pakottaa kaikki 3vuoroon joka meillä työssä ei sovi n.90% työntekijöistä.)
Hullua siis sanoa että voisi tottua kymmenien vuosien ajan töysin epämääräisin uni- valverytmiin muuttamalla nukkumaanmenon klo jne.
Vaikka olisi terve.
Säännölliset, viikko aamuvtoa, viikko iltavroa sopii kyllä. Siinä ei uni- valverytmi sekoa ja voi itse säädellä,opetella mutta 3vro työtä mitä tehdään usealla alalla jossa sikinsokin aamu, ilra, yö ei pysty yksilö itse vaikuttamaan ja näinollen ei oysty rytmiä säätelemään, opettelemaan.....
Milloin yhteiskunta alkaa huomioda geneettisesti ja biologisesti iltarytmisiä? Edelleen on vallalla käsitys että aamuuninen ja yövalvoja ihmienen on jotenkin huonompi ja laiskempi. Vallalla vanha industrialisen ajan hyve jossa tarvitaan työläiset tehtaisiin heti aamusta. Aamurytmin suosiminen ja parmepana pitäminen on sekä agraariyhteiskunnan että teollisuuteen perustuvan kapitalismin luoma hyve. Päiväuniin suhtaudutaan lasten ja vanhusten tarpeena. Mm Keltikangas-Järvinen erässä kirjassaan toteaa että lapsi sosialisoituu ja oppii että kunnon ihmiset nukkuu yöllä. Eikö yövuorossa oleva poliisi tai sairaanhoitaja ole kunnon ihminen?
Miksi lapsia pakotetaan heräämään talvellakin pimeällä jopa 6 lta että aikuinen ehtii töihin 8.aan ? Kysyykö kukaan lapsilta saati aikuisilta voivatko he hyvin? 8-16 yhteiskunta tuntuu olevan tabu jota vastustava on joko syrjäytynyt laiska tai muuten poikkeava.
Jälkiteollisessa yhteiskunnassa ei ole enää tarvetta suurille määrille työläisiä jotka saapuu tehtaaseen 8lta aamulla. Enenevässä määrin automatisoidaan ja robotisoidaan valmistustyötä, jakelua jne. Milloin yhteiskunta alkaa huomioida iltarytmisten ihmisten hyvinvoinnin? entä koulutusjärjestelmä? Vai onko edelleen niin että fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa edelle laittava iltarytminen ihmienn joutuu karsimaan 90% koulutus-ja työmahdollisuuksistaan ulos ja mahdollisesti jopa syrjäytyy iltarytmisyytensä takia?
Tutkimusten mukaan luova ja älykäs ihminen on usein aamuuninen ja iltarytminen, paras tuotantoaika illalla. Pienten koululasten vanhemmat joutuvat pakottamaan itsensä luonnottomaan rytmiin ja unettomuuskierteeseen koska nukahtaminen ei tapahdu ns "ajoissa" voidakseen herätä toimintakykyisenä aamulla 7.ltä. Vähäunisuuden ja unettomuuden seurauksena unilääkkeiden turha käyttö, josta seuraa toimintakyvyn aleneminen seuraavana päivänä, Vähäunisuus ja unettomuus altistaa ylipainolle ja monille psyykkisille häiriöille. Iltarytminen saa elää luonnollisesti vain lomilla ja viikonloppuisin, niin lapset kuin aikuiset.
Yhteiskunta on informatiivispainotteinen ja internetiin varaava, joka on auki 24/7 , monet työt voidaan jo tehdä mihin kellonaikaan tahansa. Miksi edelleen 8-16 tabu on vallalla?
On viimeistään nyt aika vaatia yhteiskuntaa ja työelämää huomioimaan biologisesti iltarytmiset jäsenet toimintojen aikatauluttamisessa- jotta kaikki voisivat hyvin.
Jotenkin omalla kohdalla on mennyt niin, että nuorempana olin todellinen aamuvirkku, mutta nyt sitten, kun ikää tulee, niin tuntuu, että jatkuvasti haluaisi mennä myöhemmin nukkumaan. Aamu- ja iltavirkkuudessa on kyllä molemmissa omat hyvät puolensa.
Nyt kun ole eläkeellä olen illan torkku ,aamun virkku! Ulkoilen paljon läpi vuoden aikojeni säällä kuin säällä.Takaa minulle laadukaat hyvät yö unet, heräämättä kertaakaan 7h 30min aikana.Kun olin työelämä,nukumaan menin myöhään aina. valvoin jopa 1 yöt.Herättävä oli joka arki aamu kello 6.Toivoin aina, saisi nukua pidempään silloin.Minua valvotti kirjat,joilla nollasin pääni ja otin se oman aikani rauhoituakseni päivästä,työstä,perheestä kirjan parissa.Olisi pitänyt lukea tylsää kirjaa,eikä kirjaa jota ei malta lopetaa.Etuni tietysti eläkeläisenä ,voin ulkoilla paljon ja ydin Tv ei halitse elämäni.Luonolisesti alkaa väsytää ajoissa ,vaikka keloja siiretty.Valoisa aika ei vaikuta mitenkään unen saantiini.