Kommentit (15)

Iisa

Mielenkiintoinen, hyvä juttu! Isälläni on samankaltainen tausta. Kun olin lapsi, Isä teki joitain työpätkiä, muuten hän oli kotona, laittoi ruokaa ja oli vastaanottamassa kun tulimme veljen kanssa koulusta. Äitimme oli kokoaikaisessa, vakituisessa työssä. Hienoa miten vaimo on pysynyt Karin rinnalla ja tukenut, ollut ratkaisevasti auttamassa monissa kohdissa eteenpäin. Toivotan heille koko perheelle hyvää jatkoa!

Vierailija

Todella mielenkiintoinen artikkeli. Itse tunsin olevani elämäni pohjamudissa hieman yli parikymppisenä. Tällöin tapahtui liian paljon tämän nuoren miehen elämässä ja väsymys ja masennus oli päivittäistä arkea. Lääkärissä en käynyt, enkä lääkkeitä ole syönyt. Kirjoituksellani yritän vain saada nuoria elämän syrjään kiinni ja ajattelemaan parempaan tulevaisuuteen. Omalta kohdaltani haluan sanoa että aikuisena kouluttautumiseni on ollut luultavasti tärkein saavutukseni. Uskon, että ihmiset voi vaikuttaa omaan kohtaloonsa, joten uskokaa itseenne ja unelmiinne ja alkakaa elää elämäänne älkääkä murehtiko menneitä. Siinä elämänohjeeni.

vaikeasti masentunut

Lämmin kiitos erittäin hyvästä artikkelista. Todellinen, tarkka, aito, rehellinen. Erinomainen kuvaus miltä tuntuu, kun ei tunnu miltään ja mitä masennus on. Kiitos!

Kohtalotoveri

Mielettömän hieno kirjoitus!
Tunnistin itseni ja oman tuskaisen taipaleeni, vain en ole noin hyvin sitä pystynyt pukea sanoiksi.
Puolentoista kuukauden kuluttua minulle tulee kymmenen vuotta täyteen siitä kun maailmani romahti.
Onneks mullakin oli ja on kotiasiat kunnossa,vaimoni on ollut samalla lailla vieressä ja tukemassa,suuri kiitos siitä hänelle.
Nyt on taas se aika vuodesta että askeleet on lyhyimmillään,mutta kun pääsee tammi/helmikuuhun rupee taas hiukan helpottamaan.
Toivottavasti tulee hieno kesä,ehkä jaksais päristellä enempi moottoripyörällä!

Vierailija

Ja b12-vitamiini ja ruoka-allergiat, kuten vilja- ja maitotuotteet?
Ovat monien uupumuksien taustalla ja terveydenhuolto tunnistaa ja osaa diagnosoida huonosti. Toivottavasti mahdollinen "fyysinen" syy löytyy ja vointi vielä kohenee. Voimia!

Lifeline

Niin herättävä artikkeli. Hoitohenkilökunnan pitää olla osaavaa ja ymmärtää tutkia kaikki mahdollinen. Itseäni hoidettiin aivan väärin 30 vuotta. Ensi hoitamaton keliakia väärän diagnoosin takia yli 20 vuotta. Lääkärini antoi laktoosi-intoleranssi diagnoosin vaikka testi näytti negatiivista. Samana vuonna kun keliakia löytyi, aloin käymään ylikierroksilla, en pystynyt nukkumaan ja ahdisti. Samoja oireita kuin Kari Räsäsellä. Sain masennuslääkitykset, vaikken kokenut olevani masentunut. Erilaisia lääkityksiä kokeiltiin seitsemän vuotta, suurin osa ei edes sopinut. Seitsemän vuoden masennus- ja unilääke rumban jälkeen tartuin itseäni niskasta kiinni ja aloin ottamaan selvää asioista. Minun kilpirauhasen vajaatoimintaani oli hoidettu väärin seitsemän vuotta. Nyt kaikki muut lääkitykset historiaa ja kilpirauhasen yhdistlemähoito on tuonut minut takaisin normaalien terveiden ihmisten joukkoon. Tavanomainen lääkitys ei siinäkään auttanut. 

Olen vertaistukiryhmissä ohjannut muutaman miehen osaavalle lääkärille ja heidät on saatu kuntoon. Ko- lääkäri osaa määrätä kattavat tutkimukset ja usein Karin tyyppisten tapausten taustalla on matalat testosteroinit. Ne voivat aiheuttaa alaviitteellä jo juurikin samanlaisia oireita kuin Kari Räsäsellä. Lisämunuaisten vajaa ja liikatoiminta aiheuttaa myös omia toimintakyvyn vieviä oireita ja jos lisämunuaisen epätasapaino aiheuttaa vielä kilpirauhasessa vajaatoimintaa on soppa valmis. Suosittelen lämpimästi hakeutumaan osaavalle lääkärille joka hoitaa kokonaisuuden kuntoon. Voimia ja jaksamista!

Jukka

Samanlaiset kokemukset, jota kesti 17 vuotta ( Ikä 37-54 v.)
www.mtkl.fi vertaiskuntoutukset palauttivat toimintakykyiseksi.
Järjestötoiminta, jossa tapaa kohtalotovereita, pitää elämässä kiinni, josta nauttii. Syy ei ole henkilökohtainen vaan nykytyöelämän suorituspainotteinen meininki, josta puuttuu inhimillisyys. Sosiaalinen kanssakäyminen ja itsensä hoitaminen kun unohtuu niin tulos on tämän kaltainen. ?!
 http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/2444-selviytyja-auttaa-kohtalotovereitaan-toipumaan
 

Voisiko olla...

Kannattaa käydä tutkituttamassa kilpirauhasarvot pätevällä endokrinologilla. Minulla hävisi suurin osa mielialanvaihteluista, masennuksesta ja väsymyksestä, kun sain kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkityksen. Kilpirauhanen vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan niin kokonaisvaltaisesti ettei sitä oikein ymmärräkään ennenkuin saa siihen hoitoa ja huomaa ettei se ihminen joka nuoruudessaan oli olekaan kadonnut vaan jäänyt oireiden alle. Jos Karille saa viestiä niin kannattaa ehdottomasti tarkistuttaa arvot. Elämän laatu paranee varmasti jos kyse on kilpirauhaseen liittyvästä ongelmasta. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Todella mielenkiintoinen artikkeli. Itse tunsin olevani elämäni pohjamudissa hieman yli parikymppisenä. Tällöin tapahtui liian paljon tämän nuoren miehen elämässä ja väsymys ja masennus oli päivittäistä arkea. Lääkärissä en käynyt, enkä lääkkeitä ole syönyt. Kirjoituksellani yritän vain saada nuoria elämän syrjään kiinni ja ajattelemaan parempaan tulevaisuuteen. Omalta kohdaltani haluan sanoa että aikuisena kouluttautumiseni on ollut luultavasti tärkein saavutukseni. Uskon, että ihmiset voi vaikuttaa omaan kohtaloonsa, joten uskokaa itseenne ja unelmiinne ja alkakaa elää elämäänne älkääkä murehtiko menneitä. Siinä elämänohjeeni.

Jos et ole saanut masennusdiagnoosia lääkäriltä, et pysty sanomaan varmuudella sairastaneesi masennuksen. Kommenttisi perusteella et ole mielestäni kokenut oikeaa masennusta. Suurta väsymystä ja/tai uupumusta voi olla kenellä tahansa jossain vaiheessa elämää, se ei ole silti välttämättä ole merkki masennuksesta.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat