Entä jos joulu on iso ja kipeä kompromissi?

k_rinne

Joulu....perhejuhlista suurin. Juhla jolloin ollaan yhdessä rakkaimpien kanssa. Mutta entä jos omia rakkaita ei ole? Entä jos elämän suurin unelma on ollut oma perhe ja suurin pettymys se, että se unelma ei koskaan toteutunut. Tilanne, jonka on yksinäisten vuosien saatossa oppinut jollain tasolla hyväksymään mutta joka on jouluna kuin märkä, kylmä rätti, jota hierotaan naamaan joka suunnalta.
Usein se alkaa jo marraskuussa, ne kyselyt “mitä teet jouluna, kenen luokse menet”? Yhä useammin tekisi mieli vastata kuten tietokilpailussa vaikean kysymyksen kohdalla, ”ohi”. Välillä menen urheasti muiden jouluun mukaan, menen vaikka sattuu. Välillä olen yksin kotona ja kerään ihmetystä.Eihän niin voi tehdä, ei kukaan voi haluta olla yksin jouluna. Ei niin...ei haluakaan. Se on se kompromissi. Yksin vietetyn joulun kaverina on pakahduttavan surullinen olo ja krokotiilinkyyneleet. Toisten joulussa kaverina on pakahduttavan surullinen oli ja kätketyt kyyneleet. Suru siitä, että se kaikista koskettavin juhla ei tule koskaan olemaan sellainen, millaiseksi sen mielessäsi satoja kertoja rakensit.
”Korjattujen unelmieni” joulussa eli nykyhetkessä minun luokseni tulisi ihmisiä ja saisin laittaa joulua: koristella kotia, leipoa, valmistaa jouluruokia, käydä hautausmaalla ja saunassa ja kokea aattoillan jännityksen ja ilon lahjojen antamisesta ja saamisesta. Mutta kun....lähipiirissäni kaikki haluavat olla omissa jouluissaan, kukaan ei halua tehdä sitä kompromissia, että tulisi minun jouluuni. Välillä mietin olisiko parempi lähteä jonnekin pois, missä joulu ei tunnu niin joululta. Ja olisiko se kuitenkaan ratkaisu: voiko joulua paeta, jos joulu asuu sydämessä? Rakastan joulua niin paljon, että olen alkanut vihata sitä.
PS. Kirjoitin tämän siksi, että kirjoittaminen helpottaa. Ja ehkä minulla on myös kohtalotovereita jossain, heille haluaisin sanoa lohdutukseksi: et ole yksin, vaikka olisit yksin.

Kommentit (11)

rauhallista yksinäistä joulua

Joulu ei ole muuta juhlaa kummempi,ja yksinäisyys on usein myös oma valinta,itse nauttisin jos joskus saisi viettää joulun rauhassa,yksi,omine tekemisineen ja aikatauluineen!

omaishoitajana minulla ei ole koskaan omaa aikaa tai rauhaa,olen aina työssä 24/7 jouluksi en toivo lisää passattavia tai lapsia meluineen ja sotkuinen,hermostuttamaan puolisoani,joka on "omien tarpeidensa herra"

ja hermostuu muutoksista+melusta,

jos kärsisin yksinolosta hakeutuisin mm.tuetuille lomille Ray,jouluksi,sieltä löytyy ystäviä ja tekemistä(muita yksineläjiä)tai ulkomaille tuskin sielläkään jää seuratta:)

yksinäistä joulua,odottava mummi

Jossu

Hei k_rinne, kiitos kirjoituksestasi, aihe on minullekin tärkeä. Tai pitäisikö sanoa surkea? Joulu, tuo perhejuhlista suurin, aiheuttaa suurta surua meille monille. Minulla on puoliso, mutta ei ketään muuta. Puolisollani on paljon sukua toisella puolella Suomea ja tokihan jouluna häntä kutsuu kotopuoli... Aaton vietämme nykyään yhdessä, mutta sen jälkeen minua ei kutsu kukaan. Ellen tunge toisen suvun  nurkkiin. Olen tervetullut sinne, mutta lähinnä koen itseni käsittämättömän yksinäiseksi ja surulliseksi joulun  aikoihin, kun ihmiset suunnittelevat tulevaa perhejuhlaa ilolla ja lämmöllä, jota en itse tavoita.

Lapsuuteni joulut olivat äidin itsemurhayrityksineen niin traumaattisia, että kesti vuosia oppia nauttimaan joulusta edes hieman miesystäväni kanssa. Suhtaudun jouluun edelleen hyvin ristiriitaisin tuntein: toisaalta tekisi mieli leipoa pipareita ja koristella kotia, toisaalta haluaisin perua koko juhlan ja mököttää yksin. Tilanteeni ei ole sama kuin sinun, mutta halusin kirjoittaa, sillä joulu aiheuttaa monille yksinäisyyden tunteita ja surua. Ehkä koko joulu perustuu nykyään liikaa median luomaan täydellisen lämpöiseen ja ihanaan perhejuhlaan? Ehkä kaikki antavat ulospäin ymmärtää, että täydellistä on, vaikkei olekaan? Meistä yksinäisistä ja surullisista juhlijoista ei puhuta. Koska se ei ole pinnalta nättiä. Eikä pehmoista ja pörröistä.

Toivon, että löydät oman mieluisan tapasi viettää joulua. Tai ainakin selvitä pyhien ohi. Uskon, että unelmasi omasta perheestä vielä toteutuu. Hyvää joulua, kaikesta huolimatta.

Kohtalotoveri

Jouluna korostuu se mikä on jo muutenkin läsnä joka ikinen päivä: suru siitä että jäin lapsettomaksi eikä ole edes kumppania rinnalla - ainakaan tällä hetkellä.

Ulkopuolisuuden tunne, kateuskin, kolkuttelevat korvan juuressa.

Tuntuu että iän myötä asiasta tulee aina vain herkempi.

Toivon myös kirjeen kirjoittajalle parhainta mahdollista tulevaisuutta ja iloisempia jouluja.

pois itsekkyydestä

Vietä erilainen joulu. Tee joulu yksinäisyyttä kokevalle. Hemmottele hänet ennen, jälkeen ja aikana. Asuuko talossasi ikäihmisiä? Opiskelijoita tai yksinhuoltajaperhe. Ehkä maahanmuuttaja. Keskittymällä tekemään hyvää toiselle saat iloita itsekin, ellet usko, kokeile!

Vierailija

Onhan se tavattoman surullista, jos tosiaankin haluaisi viettää lämpöistä perhejoulua, eikä perhettä ole. Vuoden pimein aikakin vielä. Koristele silti kotia, kuuntele joululauluja, lähetä joulukortteja, tee se, mitä yksin voi tehdä. Jos sinulta kysellään, mitä teet jouluna, kerro rehellisesti olevasi yksin, koska sinulla ei ole perhettä. En tiedä, auttaisiko pakeneminen. Ehkä, jos pidät etelänmatkoista tai risteilyistä.

Kevätperho

Hei!

On aikuiset lapset ja puoliso,mutta joulun tulo ahdistaa. Ei se meilläkään ole vuosiin enää mikään rauhan ja yhdessäolon juhla ollut. Joku ,yleensä aina se sama,mököttää,osoittaa mieltään,raivoaa. Koko ajan saa jännittää,mitä tuleman pitää. Ja näin tulee joulu,ettei kukaan lapsista tule. Viettävät joulua kukin tahollansa. Siinäkö aattona kahdestaan kinkkua niellään,pala kurkussa? Ikävöidään lapsia? Toivon niin hartaasti,että joulu tulisi ja menisi pois nopeasti. Vaihtuisi vuosi ja tulisi kevään odotus. Se on minulle sitä parasta aikaa. Voimia kaikille jouluun!

Annili

Joulu voi olla raskasta aikaa myös perheelliselle. Sitä idylliä ja unelmaa me jahtaamme kaikki. Yritetään olla, pinnistellään, mutta aina joku menettää hermonsa, on ärtynyt, ei jaksa muiden seuraa. Riitaisa arki ei muutukaan hetkessä kuvalehden idylliksi. Äiti ei jaksakaan laittaa sitä unelmien joulua ja pettyy itseensä. Isä juo liikaa. Lapset riitelevät. Kaikki ovat helpottuneita kun arki alkaa. Ei se suomalainen perhe-elämä niin suloista useinkaan ole. Joulua voisi keventää ja lyhentää. Ahdistava pakkojuhla.

joulutunnelmaa

Surullista? Kyllä. Oletko kysynyt joskus joltain läheisiltä ihmisiltäsi, saisitko sinä tehdä sen joulun? Meille tulee joka joulu muutama yksin elävä sukulainen - ja mielellään he saavat aina tulla, ja ovat rakas ja tärkeä osa jouluamme - mutta minun mieleeni ei tulisi ikinä sanoa heille - 'ensi jouluna on muuten sinun vuorosi valmistaa meille joulu' - Jos ihan oikeasti haluat sen vaivan nähdä niin mene heille tänä vuonna jouluvieraaksi (kyllä, eräs meidänkin joulupöytäläisemme oli meihin päin yhteydessä ja kysyi mahtuisiko myös hän meidän jouluumme)  ja ehdota että tulevat ensi jouluna sinun laittamaasi jouluun. Voisit yllättyä positiivisesti ja saisit kerrankin nähdä sen sinun näköisesi joulun järjestämisen vaivan. 

Vierailija

Kirje on surullinen, mutta ei toivoton! Kirjoittajalla on läheisiä, joiden joulujuhlaan on tervetullut. Eikö se ole hienoa! Heille varmaan tuntuu vieraalta ajatus, että sinä tekisit joulujuhlan, kun eivät siihen ole tottuneet. Mutta voithan kutsua heidät joulun alla vaikka jouluglögille (riittävästi ennen viime hetken joulupaniikkia) ja järjestää leppoisan yhdessäolon hetken kaikille. Jos et halua olla aattona näissä porukoissa, olisiko mahdollista, että kutsuisit muita perheettömiä, ehkä sitten vähemmän tuttuja, luoksesi? Olisiko mahdollista mennä viettämään joulua jonkin yhdistyksen juhlaan, jossa löytäisi hengenheimolaisia. Jos on varaa, voisiko mennä joulunviettoon johonkin kotimaan lomakohteeseen, jossa saisi nauttia perinteisestä joulusta ja ehkä tapaisi uusia ihmisiä?

Joka tapauksessa joulu lähtee sydämestä. Jos murheena on perheettömyys, jouluna voi saada siihen lääkettä ystävien kautta ja tuottamalla itse hyvää mieltä ympärilleen.

Itselläni on ollut joulun viettoja joka lähtöön:  perinteistä paikasta toiseen juoksemista sekuntikellon kanssa, juhlapyhien viettoa oikukkaan alkoholistin kanssa, yksinäisyyttä, uusioperhettä ja joulu sairastavien vanhempien kanssa, joiden tietää pian nukkuvan pois. Ei perheelliselläkään ole helppoa, jos sukulaiset tappelevat ja syyllistävät kilpaa toinen toisiaan. Sinkku voi enemmän suunnitella itselleen sopivaa joulua. Ja niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, jokainen voisi oikeasti miettiä joulun todellista sanomaa oman elämänkatsomuksensa kautta ja elää sen mukaan.

Levollista joulun aikaa kaikille!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat