En tule toimeen mieheni suvun kanssa. Mitä teen? Paripsykoterapeutti Janna Rantala vastaa

En tule toimeen mieheni suvun kanssa. Mitä teen? Paripsykoterapeutti Janna Rantala vastaa

2342381

Pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin. Tällä viikolla vastauksen saa Pauliina.Lue koko juttu

Kommentit (2)

Vierailija

Ymmärrän hyvin puolisoasi ja hänen sukuaan. Erityisherkät ovat omankin kokemukseni mukaan melko vaativia ihmisiä, jotka näkevät ongelmia ihan joka asiassa. Oletko itse yrittänyt nähdä omia vaatimuksiasi ja käytöstäsi objektiivisesti ja ulkopuolisen silmin? Entä jos puolisosi kasvatustavat eivät olekaan vääriä, vaan ainoastaan normaaleita (vs. erityisherkkiä)? Ovatko lapsennekin todella erityisherkkiä, vai toivotko heidän vain olevan samanlaisia kuin olet itse? Ehkä he ovat ihan normaaleita, jolloin normaalit kasvatusperiaatteetkin soveltuisivat heihin ihan hyvin?

Vierailija

Kuulostaa surulliselle ja tutulle. Minäkin olen jollakin tavoin herkkä (havaitsemaan ja tuntemaan), ja ahdistun aina, kun pitää olla tekemisissä miehen suvun kanssa. Näiden sukulaisten ajattelemattomuus sanoissa ja teoissa, itseriittoisuus, kovaäänisyys ja (minusta) mauton huumori suututtavat ja loukkaavat. Minäkin haluaisin ratkaista tilanteen muuttamalla toiselle paikkakunnalle, niin ei tarvitsisi olla niin tiiviisti tekemisissä, mutta miehestä se ymmärrettävästi on aiheetonta..

Meilläkin on pienet lapset, ja ehkä kaikkein pahimmalle on tuntunut se, kun miehen sisko vitsailee jatkuvasti siitä, kuinka ”he” (hän ja meidän lapset) eivät tarvitse äitiä mihinkään, kuinka häntä harmittaa se, että imetän (ja lapset eivät siksi voi olla tarpeeksi hänellä), tai se, kuinka hän suunnittelee kysymättä hakevansa meidän esikoisen päiväkodista (kun ei muuten tuoda tarpeeksi usein hoitoon)..

Ymmärrän hyvin, että suvusta voi tulla sellainen rasite, että ero tuntuu ainoalle pakotielle..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat