Ihmissuhdekouluttaja: "Ujous ei ole kohtalo, joka määrää jäämään yksin"

Ihmissuhdekouluttaja: "Ujous ei ole kohtalo, joka määrää jäämään yksin"

Karla Nieminen on 28-vuotias diplomi-insinööri ja ihmissuhdetaitokouluttaja. Hän on pohtinut paljon sitä, miten ihmiset voisivat tutustua toisiinsa paremmin.

Jos toivot uusia ystäviä, älä jää odottamaan täydellistä.Lue koko juttu

Kommentit (6)

Introvertti voi toki harjoitella ja oppia ihmissuhdetaitoja, mutta todellinen introvertti ei halua tehdä niin. Valtaisana introverttinä ärsyttää, kun joka paikassa toitotetaan jatkuvasti yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta ajatuksella, että jos et ole sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut ihminen, sinussa on jotain vikaa ja sinut pitää korjata. Ei se niin mene. Minä olen introvertti. Minä en kaipaa ympärilleni suurta ihmisjoukkoa. Itse asiassa koen suuret ihmisjoukot äärimmäisen rasittaviksi ja kuluttaviksi. Miksette voi vain antaa minun olla?

Introvertti ei aina ole sosiaa...

Lause "Introverttikin voi harjoitella ja oppia ihmissuhdetaitoja" tuntuu kummalliselta: aivan kuin introvertillä ei oletuksena olisi tällaisia taitoja. Itse olen introvertti ihminen, mutta koen omaavani melko hyvät ihmissuhdetaidot. Osaan käyttäytyä ihmisten seurassa tilanteeseen sopivalla tavalla, asettua toisen ihmisen asemaan, ymmärtää syitä muiden käytöksen taustalla ja vaalia ystävyyttä. En kuitenkaan ole ulospäinsuuntautunut enkä pidä esimerkiksi suuressa ihmisjoukossa olemisesta. Viihdyn hyvin myös omassa rauhassa ja oikeastaan tarvitsenkin hiljaisuutta ja rauhaa voidakseni hyvin.

Olen samaa mieltä Lumikki75:n kanssa siitä, että introverttiyden näkeminen negatiivisena ominaisuutena on todella turhauttavaa ja väärin. Me ihmiset olemme erilaisia, eikä ulospäinsuuntautunut henkilö ole automaattisesti ihanteellisin työntekijä tai ystävä. Hiljaisempi ja näennäisesti "ujompi" ihminen voi olla esimerkiksi parempi kuuntelija ja saattaa osata ottaa muut paremmin huomioon. Erilaisuutemme on muutenkin yksinomaan positiivista; millainen maailma olisi, jos kaikki olisivat jatkuvasti äänessä ja pyrkisivät huomion keskipisteeseen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaija Inkeri

Olen introvertti ja ylpeä siitä! Lisäksi erityisherkkä ja vaistoan ihmisten tunteet liiankin herkästi, välillä se tietysti haittaa, mutta enimmäkseen koen kummankin piirteen hyvänä asiana. En halua muuttua, miksi edes pitäisi? Minä koen erityisherkkyyden ja introverttiyden lahjoina jotka minulle on annettu syntymässäni. Luoteenpiirteeni tekevät minusta minut.

Kiitos viesteistä, hyviä palautteita! Jutussa taisi olla tarkoitus auttaa niitä, jotka kärsivät yksinäisyydestä eikä muuttaa niitä, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Mutta mitä te introvertit neuvoisitte heille, jotka kaipaavat lisää yhteyttä toisiin? Miten kannattaisi edetä?

Vierailija

On heitäkin, jotka ovat introverttejä, mutta silti kaipaavat ystäviä. Hieno kirjoitus, hyviä konkreettisia esimerkkejä ujolle nuorelleni, joka kokee yksinäisyyttä vaikka on myös jonkin verran introvertti.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat