Lukijan kirje: Miten saan mieheni lopettamaan äyskimisen?

Lukijan kirje: Miten saan mieheni lopettamaan äyskimisen?

Miehen suvussa kulkee perintönä epäystävällinen tapa puhua.Lue koko juttu

Kommentit (12)

Mansikka

Meilläkin isäntä äyskii ja tiuskii sen kun kerkiää ja ei myöskään huomaa omassa käytöksessään mitään vikaa. Meillä on eropaperit vetämässä koska en jaksa enää kuunnella kuinka kaikki on vain huonosti ja yleensä se onkin mun vikaa.. Tsemppiä sulle..!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä äyskitään puolin ja toisin,onneksi lapset eivät ole enää kuuntelemassa,eikä me asuta saman katon alla,mutta ollaan siitä huolimatta huomattu riitelevän paljon.Aina löytyy jotain sanottavaa ja yleensä s eon mieskaverini,joka sanoo oman mielipiteensä viimeiseksi,minä en jaksa enää kuunnella enkä vastata.Minulle on aika hyvä ratkaisu lähteä silloin kotiin tai olla kuuntelematta toisen osapuolen tiuskintaa.

Jenniraita

Kirjoitus on kuin meidän elämästä ! Tapa on miehelläni korostunut iän myötä. On raskasta elää negatiivisen mielenlaadun omaavan ihmisen kanssa.

Joskushan ihmiset tiuskivat, vaikka eivät olisi vihaisiakaan. Joskus kyse on enemmän tavasta puhua kuin tunteen ilmaisusta. Onkohan asiasta keskustelu ainoa oikea tapa päästä siitä eroon? Ja sen kertominen, miten ikävältä tiuskiminen itsestä tuntuu?

Vierailija

Eli huono käytös kulkee suvussa perintönä...elin aikoinani miehen kanssa joka äyski kaikesta mahdollisesta kaikille.Häntä itseään piti kylläkin kohdella hienotunteisesti...onneksi emme saaneet yhteisiä lapsia joten eroaminen oli helpompaa.Jäkätys aiheutti minulle ahdistuneisuutta josta onnekseni toivuin eron myötä pikkuhiljaa.

Kiltit miehet esiin !

Tässä ajassa monella epävarmalla miehellä, lähtee mopo käsistä ja aletaan machoilemaan oikein olan takaa. Nurkkaan ahdistettu eläinkin, puolustautuu hyökkäämällä, ihmislajin ollessa kyseessä, ahdistelija on itse ahdistellut itsensä nurkkaan. Eihän kukaan nainen, halua millään tavalla väkivaltaista miestä kumppanikseen.

Sanallinen väkivalta, on aivan yhtä raakaa, kuin fyysinenkin. Suhde jonka ainut hyvä puoli on, ettei tule fyysistä väkivaltaa, ei ole jatkamisen arvoinen. Hankkiutukaa äkkiä eroon, menneisyyden väkivaltamiestä esittävistä, epävarmoista torveloista. Täysin laskelmoitua vetää eilisen rooleja, niistä vapautuminen, on helpotus kaikille.

Nollatoleranssi väkivallalle

Mari - KK kirjoitti:
Joskushan ihmiset tiuskivat, vaikka eivät olisi vihaisiakaan. Joskus kyse on enemmän tavasta puhua kuin tunteen ilmaisusta. Onkohan asiasta keskustelu ainoa oikea tapa päästä siitä eroon? Ja sen kertominen, miten ikävältä tiuskiminen itsestä tuntuu?

Ymmärtämällä väkivaltaa, altistaa itsensä uhrin asemaan. Ei kannata. Väkivalta, puheessakin, on aina valinta. Vihapuhuja valitsee väkivallan. Hän on vastuussa ja väärässä. Kenenkään ei pidä alkaa puolustelemaan väkivaltapuheitakaan.

Keskusteleminen olisi tärkeää, mutta yleensä väkivaltainen taho, ei suostu siihen, koska ei pärjää siinä, tai se vesittäisi väkivallalla saavutetut etuudet.

Vierailija

Täysin totta!Kyllä normaalin tunne-elämän ja käytöksen omaava ihminen osaa puhua asiallisesti.Keskustelua kunnioittavasta käytöksestä voi toki käydä,mutta lähtökohtaisesti voisi olettaa että äyskiminen ei ole kommunikointitapa missään ihmissuhteissa.

elämä on

Antaa mennä toisesta korvasta vaan ulos.äläkä pahoita mieltäsi tuosta.  Hae parempaa juttuseuraa , olet sen ansainnut. ja keskity siihen mikä elämässä on vielä hyvää., niin minäkin teen.Toisen luonteenpiirteelle ei voi mitään. Äitinsä oli miehelleen samallainen  töksäyttelijä .

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat