Kommentit (4)

leomama

Hei, lähtökohtasi kuulostaa surullisen tutulta, mutta Sinä olet ainutlaatuinen! Koitathan ajatella niin, että sinun syntymiselläsi on ollut tarkoitus ja olet tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen tässä maailmassa. Onko sinulla ystäviä, joiden kanssa voisit jutella? Entä jaksaisitko jutella ammatti-ihmisen kanssa? Tee asioita, joista nautit ja ajattele, että sinä olet jo vanhempiasi kohtaan velvollisuutesi hoitanut, nyt voit keskittyä itseesi. Opiskele, harrasta ja nauti kaikesta mitä maailmalla on tarjota. Kun rakastat ja arvostat itseäsi, niin löydät varmasti rinnallesikin ihmisen, joka rakastaa ja arvostaa sinua. Paljon iloa ja voimia elämääsi! :)

Hanna-mamma

Olen "leomaman" kanssa aivan samaa mieltä. Hae ammattiapua ja sen avulla rakentumista uuteen, omaan identiteettiisi. Olet arvokas ihminen. Älä anna sen tietämisen määritellä itseäsi, että vanhempasi olivat monella tapaa avuttomia, kunnottomia ja taitamattomia. Sinä voit rakentaa oman minuutesi ja elämäsi. Ja ehkä tulla itse paljon paremmaksi vanhemmaksi kuin millaiset itseläsi oli. - Onnea ja siunausta elämääsi!

UskoToivoRakkaus

Sinun ihmisarvoasi ei määrittele kaksi rikkinäistä ihmistä, jotka eivät osanneet toimia rakastavina vanhempina. Heilläkin on sinänsä omat "taakkansa" ja syynsä kykenemättömyyteen toimia rakastavan vanhemman roolissa. Tämä maailma tuppaa olemaan sellainen domino-efekti, jossa omat huonot kokemukset ja arvomaailman/kotiolosuhteiden vääristymät siirtyvät omissa toiminnoissa aina eteenpäin.

Tämä tuhoisa malli on hyvä katkaista, tosin armollisesti itseä kohtaan. Kaikki kokemasi pettymykset, ahdistus ja tuska ovat äärimmäisen sallittuja - olethan jäänyt  paljosta paitsi: Vanhempien rakkaudesta.

Mutta vanhempiesi kykenemättömyys rakkauden osoitukeen ei tee sinusta yhtään muita ihmisiä rakkautta ansaitsemattomapaa! Ihmisarvo ei ole toisen ihmisen määriteltävissä, se on kaikille sama.

Niin mielelläni sanoisin, että meillä kaikilla on ainakin yksi luotettava Isä: Taivaan Isä. Harmi vaan, että tämä Taivaallinen Isä on nyky-yhteiskunnasta häivytetty taka-alalle ja hänen olemassa olonsa on koitettu mitätöidä. Taivaan Isä on mielettömän tärkeä voimavara kaikille meille rikotuile, nujerretuille ja alistetuille. Jumala on Rakkaus, ihminen on jumalankuva ja Jumala ei tahdo, että yksikään hänen lapsistaan hukkuu. Kuten lastenvirsi sanoo: Taivaan Isä suojaa antaa, hän on Isä jokaisen...Taivaan Isän kädellä, jokainen on tärkeä. 

Julma maailma on vienyt ihmsen uskon Rakkauteen ja Jumalaan. Mutta toivon sydämestäni, että otat nämä lohdutuksen sanat huomioon. En tässä tyrkytä uskonnollisuutta tai Raamattua, ihan vaan rakkauden sanomaa koitan ilmaista ja luoda toivoa sinuun. Suru ja ahdistus kokemastasi rakkaudettomuudesta ovat sallittuja, mutta älä anna menneisyytesi nujertaa sinua. Itke jos itkettää, muistaen että Rakkaus elää ja on saavutettavissa sinunkin elämääsi. Joillakin meistä tie on kivisempi, mutta niinhän ne helmetkin hioutuvat paineen tuloksena. Tällä en koita ihannoida kurjuutta tai karuja kokemuksia, mutta usein niistä on pitkällä tähtäimellä hyötyä ja opittavaa. On vaan annettava asioille aikaa, oltava itselleen ja lähipiirilleen armahtavaisia - joskus kaiken tarkoitus vielä näyttäytyy kaikessa kauneudessaan. 

Urhea

Minun elämän ohjeena on ollut Ritva Puotilan sanat jonkun lehden haastattelusta " Ihmisen velvollisuus on viettää elämä niin hyvin kuin hän voi. Jos on mahdollisuus iloon ja elämisen hehkuu, sen saa näyttää ja se pitää näyttää"

Sinä ole paras oma itsesi.

Sinä olet arvokas.

Sinä et voi isällesi saati äidillesi mitään.

Sinä löydät itsellesi sylissä pitäjän, sinä voi antaa läheisyyttä ja lämpöä ympärillesi.

Sinun on ollut tarkoitus syntyä, sinun tarkoitus on olla.

Olet  paras oma itsesi, käänny aurinkoon, nauti lämmöstä. Elä. Ole hyvä itsellesi. Etsi hyvä polku.

<3

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat