Köyhässä perheessä kasvanut Venna: "Tajusin jo päiväkodissa, etten kuulu joukkoon"

"Ystävyys ei maksa rahaa", sanoo Venna.

Lapsena Venna Rissanen, 23, tunsi itsensä erilaiseksi kuin muut, sillä hänen perheensä oli köyhä. Nyt hänellä on ystäviä, joista iloita.Lue koko juttu

Kommentit (9)

Vierailija

Eeva-Liisa kirjoitti:
Jos joskus saan ammatin ja työn, sanoo Venna. Mistä niitä ammatteja saa? Haluaisin tietää sen. Ennenvanhaan piti hankkia ammatti ja työ. Eli opiskella ja senjälkeen hakea töitä. No jaa, ajat näyttävät muuttuneen.

Ammatti kyllä vielä hankitaan, mutta sanoisin että työpaikka saadaan.

Kun työttömiä on 300.000 ja avoimia paikkoja optimistisesti arvioiden 30.000 (puolet ilmaisia harjoittelijoita, puhelinmyyjiä ym. "töitä"), niin sitä ei usealla alalla noin vaan hankita. Omista hauista on kuulunut joskus tilastoja takaisinpäin, että ollut n. 100 hakijaa/paikka, eli kyllä tuo alkaa lähestyä arvontaa.

Onnea elämään

Rohkea Jenna, palkkaisin sinut heti, jos olisi firma mihin palkata. Tärkeä ja asiallinen ulostulo, on käsittämätöntä, miten jotkut ilkeämieliset alkavat heti lyttäämään ja jurnuttamaan negatiivisesti, sieltä omista lämpimistä pesistään. Ei se katkeruutenne sillä katoa, tai tee teistä parempia ihmisiä, kun kiusaatte nuorempia ja vähävaraisempia.

Köyhiä ihmisiä tulee ns. rikkaistakin perheistä. On perintösuunnittelijoita ja perheväkivaltaa, sisaruksista joku luulee vanhempien omaisuutta omikseen, syrjäyttää toiset sisarukset ja varmistaa heiltä rintaperinnötkin itselleen. Rahalla saa, Suomi kun ei enää pitkiin aikoihin, ole ollut mikään rehellinen oikeusvaltio.

Mitä köyhyydessä elämiseen tulee, siinä näkee kyllä ihmisten luonteet, mistä kukakin on lopulta todella tehty. Oppii arvostamaan heitä, joilla on esim. hyvästä asemasta huolimatta, sydäntä puolustaa ihmisten aitoa perusturvaa ja vahvoja julkisia terveydenhoidonpalveluita ym yhteistä hyvää.

Kurjuudesta kunnialliseen elämään

Eeva-Liisa kirjoitti:
Jos joskus saan ammatin ja työn, sanoo Venna. Mistä niitä ammatteja saa? Haluaisin tietää sen. Ennenvanhaan piti hankkia ammatti ja työ. Eli opiskella ja senjälkeen hakea töitä. No jaa, ajat näyttävät muuttuneen.

Itse opiskelin aina uuteen ammattiin kun työt loppuivat ja heti sain töitä. Vielä viiskymppisenä hankin yliopistokoulutuksen ja eka työ jota hain, sain.

Nyt tyytyväinen eläkeläinen omassa talossa. Ja onnellinen siitä, että ennen ei ollut yhteiskunnan tukia, ehkä olisin jäänyt sohvalle makaamaan ja pilannut elämäni.

Kyllä tietysti Eeva-Liisakin olisi voinut lukea ajatuksella ja koittaa lukemansa ymmärtää. "En vielä opiskele ......"

Itse olen myös köyhän perheen lapsi ja samat tuntemukset kouluajoilta. Muutimme 70-luvulla "rikkaiden alueelle" jossa kaikki koulukaverit asuivat valtavissa taloissaan ja hiihtolomilla matkustettiin Åreen hiihtämään ja kesällä kierrettiin Australiassa ja Jenkeissä. Minut lähetettiin sukulaisten luo maalle. Vaikka 4 luokalla opettaja totesi että laittoi oppikoulussa pärjäämisen järjestysnumeroksi minulle sijat 30-31/31, koska en kuitenkaan oppikouluun ole menossa. Onneksi kuitenkin kansalaiskoulun jälkeen kävin pitkän tien merkantti ja merkonomiopiskelujen kautta, koko ajan iltatöitä tehden. Nyt omien lasten kanssa on todettava, ettei ilta- ja kesätöitä 14-17 vuotiaana saa kuin vanhempien suhteiden kautta.

Kela hakoteillä

Vierailija kirjoitti:
Eeva-Liisa kirjoitti:
Jos joskus saan ammatin ja työn, sanoo Venna. Mistä niitä ammatteja saa? Haluaisin tietää sen. Ennenvanhaan piti hankkia ammatti ja työ. Eli opiskella ja senjälkeen hakea töitä. No jaa, ajat näyttävät muuttuneen.

Ammatti kyllä vielä hankitaan, mutta sanoisin että työpaikka saadaan.

Kun työttömiä on 300.000 ja avoimia paikkoja optimistisesti arvioiden 30.000 (puolet ilmaisia harjoittelijoita, puhelinmyyjiä ym. "töitä"), niin sitä ei usealla alalla noin vaan hankita. Omista hauista on kuulunut joskus tilastoja takaisinpäin, että ollut n. 100 hakijaa/paikka, eli kyllä tuo alkaa lähestyä arvontaa.

Arvovalinnalta kuulostaa Kela:n pääjohtajankin arpominen - sen verran kovaa ja kylmää asennetta, sekä tietämättömyyttä köyhien ihmisten asemasta ja tarpeista, tuntui porvari-Elliltä irtoavan tv-haastattelussa. Harmi, että Kela annetaan yhteiskuntakiusaajille, kun sen pitäisi olla kaiken kansan perusturvan parantaja, ei sen huonontaja.

Vierailija

Mietin tuota Vennan kirjoituksesta sitä, että en vielä opiskele ja hän on jo 23v. Peruskoulu päättyy 15-16v. Hänellä on mennyt jo 6 vuotta miettiessä, että jos joskus saan ammatin! Kyllä minusta kouluihin haetaan ja opiskelemaan pyritään itse, ei niitä kukaan tule tarjoamaan.

Mielenterveyskuntoutuja

Jokaisella ihmisellä on oma murtumispisteensä. Samat kokemukset, jotka saavat toisen ihmisen sisuuntumaan ja kamppailemaan entistä sitkeämmin saavat toisen murtumaan ja luovuttamaan. Nämä sisäiset voimavarat ovat riippuvaisia niin synnynnäisestä temperamentista kuin kasvatuksesta ja menneisyyden kokemuksista. Ihmisen, jolle on kehittynyt terve itsetunto on helppo tuomita toinen, jolle ei ole kehittynyt yhtä vahvaa psyykeä ja joka ei selviä samanlaisista koettelemuksista, joita itse on kohdannut. Suoraan sanottuna tämä on todella itsekeskeistä ajattelua, joka osoittaa puutteellista empatiakykyä.

On myös helppo puhua sosiaalituen passivoivasta vaikutuksesta, jos ei ole itse ollut siinä tilanteessa, että voimavarat ovat yksinkertaisesti loppu. Kyllä, pitkä tukiputki passivoi ja siksi järjestelmän tarkoitus onkin sekä painostaa että tukea ihmisiä itsenäisemmiksi. Siinä, missä osa ihmisistä varmasti tarvitsee painostusta osa taas murtuu sen aiheuttamien paineiden alla. Järjestelmässä, jossa jokaiselle yritetään turvata ihmisarvoinen elämä on välttämättä pieni osa vapaamatkustajia; on aina piste, jossa vapaamatkustajien karsiminen maksaa valvonnan vaatiman byrokratian (ja sen moninaisten sivuvaikutuksien) kautta enemmän kuin heidän sietämisensä.

Tuntematta ihmisen elämäntilannetta, menneitä kokemuksia ja psyykkistä tilaa tarkemmin on mahdotonta tuomita ketään vapaamatkustajaksi. Tämän leiman lyöminen vain pahentaa muutenkin heikossa asemassa olevien psyykkistä jaksamista.

Ei pilkunviilaaja

Sen ammatin saa opiskelemalla.

Vierailija kirjoitti:
Eeva-Liisa kirjoitti:
Jos joskus saan ammatin ja työn, sanoo Venna. Mistä niitä ammatteja saa? Haluaisin tietää sen. Ennenvanhaan piti hankkia ammatti ja työ. Eli opiskella ja senjälkeen hakea töitä. No jaa, ajat näyttävät muuttuneen.

Ammatti kyllä vielä hankitaan, mutta sanoisin että työpaikka saadaan.

Kun työttömiä on 300.000 ja avoimia paikkoja optimistisesti arvioiden 30.000 (puolet ilmaisia harjoittelijoita, puhelinmyyjiä ym. "töitä"), niin sitä ei usealla alalla noin vaan hankita. Omista hauista on kuulunut joskus tilastoja takaisinpäin, että ollut n. 100 hakijaa/paikka, eli kyllä tuo alkaa lähestyä arvontaa.

Gabka73

Suomessa ihmiset eivät tiedä mitä tarkoittaa olla köyhä. Suomessa vaikka kuin vähän raha perheellä on, asiat on paremmat kuin muilla ihmisillä maailmassa. Vaikka kuinka köyhä ihminen on, Suomessa voi käydä koulussa ja saada ammatin ilmaiseksi, muualla sellaista ei ole olemassa. Olen kasvanut sellaisessa perheessä joka oli todella köyhä, ainoa rikkaus oli meidän aivot sillä olen pärjännyt. Ei millään pahalla mutta minua ärsyttää kuin luen että Suomessa köyhyys pilaa elämän - Hyvät ihmiset Suomessa tähän asti palvelut ovat ilmaisia ja tarvittaessa tukea voi saada Kelalta (aikaisemmin sossut), muualla jos sulla ei ole raha, kuole nälkään eikä voi käydä koulussa koska ei ole siihen varaa, muualla koulu ei ole ilmainen kaikki maksaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat