Saman kokenut

Näin kirjoittaa nimim. Tuija 27.10.16 ilmestyneessä Kodin Kuvalehdessä.
Hän lopetti yhteydenpidon hoitolaitoksessa olevaan äitiinsä, jonka käytös muuttui: äiti syytteli, kiroili ja soitteli öisin.
Hyvä Tuija! Nämähän ovat aivan tavallisia oireita muistisairailla ihmisillä ja on outoa, jos hoitopaikan henkilökunta ei ole niistä osannut kertoa sinulle. Yhteydenpidon lopettaminen on väärin muistisairasta kohtaan, sillä eihän hän itse voi sairaudelleen mitään. Hämmästelen myös, että terapeuttisi on mennyt mukaan ja kieltänyt yhteydenpidon; se kuullostaa aika asiantuntemattomalta, mikäli kyseessä on siis ammatti-ihmisen antama psykoterapia.
Tässä tilanteessa parasta äidillesi olisi, että olisit läsnä kuten ennenkin ja näiden ikävien asioiden kohdalla muistaisit, että kyse on sairaudesta eikä henkilökohtaisesta loukkaamisesta.
Tilanteet voi sivuuttaa kääntämällä puheen muuhun; lisäksi todennäköisesti äitisi sairaus etenee koko ajan ja aika piankin tilanne on jo aivan toinen. Muistisairaus ei parane ja äitisi on liukumassa pois eikä tällöin puhelimen sulkeminen ole oikea ratkaisu. Keskustele tilanteesta hoitajien kanssa ja lue netistä muistisairauksista, ehkä sen jälkeen pystyt kohtaamaan ikävät puheet ilman loukkaantumista.

  • ylös 8
  • alas 5

Kommentit (1)

Hei nimimerkki Saman kokenut, kiitos paljon kirjoituksestasi. Tilanteissanne on tosiaan paljon yhteistä, joten olet varmaan oikeilla jäljillä. Muistisairauden tunnistaminen on usein varsinkin alussa tosin vaikeaa. Siksi kannattaa tutustua netistä ja kirjoista muistisairauden eri muotoihin. Niitä kun on tosi paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat