Viilenikö ystävyys? Uuvuttavan ystävyyden saakin katkaista

Ystävyyden päättyminen voi sattua, mutta usein se myös helpottaa.Lue koko juttu

Kommentit (3)

Ex-höynäytettävä

Kokemusta on. Olimme lähes 10v ystäviä, kunnes minun selkäni katkesi. Minä olin aina se, joka hoiti hänen pyytämänsä asiat. Olin talonmies, lasten ja kissojen vahti, kuski, kuuntelija ja yleisnainen jantunen. Jos minä pyysin palvelusta tai apua sellaiseen hommaan mitä en itse osannut, niin harvoin, erittäin harvoin tämän "ystävän" aikataulusta löytyi aikaa minun auttamiseen. Lopulta kyllästyin pompottamiseen ja viimeisellä kaljottelureissulla avauduin hänelle näistä "ystävyytemme" epäkohdista. Eipä ole tarvinnut enää syöksyä keskellä yötä häntä auttamaan tai kiitämään lapsen vahdiksi. Olen helpottunut.

Vierailija

Minun on pitänyt laittaa ystävyys jäähylle juurikin tuon takia että koin olleeni toisen pahan olon kaatopaikka. Toinen kiitteli sitä että tulipa hyvä olo kun sai purkaa. Oma päivä usein meni pilalle sen henkisen oksennuksen vastaanottamisen jälkeen. Sanoin asiasta ja hetken sain olla rauhassa. Sitten toinen alkoi ujuttaa taas keskusteluun mukaan omia ongelmiaan jatkuvalla syötöllä. Vastavuoroisuus ei toiminut eikä enää edes huvita katsoa ko. ihmisen viestejä. Ystävyytemme on hiipunut. Toisaalta mietin oliko mitään ystävyyttä koskaan edes ollut olemassa, kun jäi olo että oli koko ajan toisen pahan olon likasankko. Olen helpottunut ettemme asu kovin lähekkäin.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat