Neljä tunnusmerkkiä, joista erotat surun ja masennuksen

Neljä tunnusmerkkiä, joista erotat surun ja masennuksen

Masennus on sana, jota käytetään helposti väärin. Usein se sekoitetaan suruun. Miten surun ja masennuksen sitten erottaa toisistaan?Lue koko juttu

Kommentit (3)

ValonSoturi

Masennus on ajatuksen luomus, eli kyllä siihen on syy olemassa. Siitä voi siis vapautua itsetuntemuksen ja erilaisten harjoitusten avulla ja tämä ei ole teoriaa, vaan olen elävä esimerkki tuosta.

itse kokenut

Mielestäni on haitallista kirjoittaa masennuksesta näin mustavalkoisia tekstejä. Myös masentunut voi tuntea ajoittain iloa ja tavata ystäviä. Kun masennusta kuvataan tekstin tavoin vetämällä mutkia suoraksi, vahvistetaan valitettavasti kuvaa siitä, että masentuneen tulee olla täysin toimintakyvytön ja iloton, muuten ei ole oikeasti sairas. Tämä ajattelutapa on haitallista kahdellakin tapaa: ensinnäkin masentuneen omissa mietteissä hän soimaa itseään kun ei edes osaa sairastaa "oikein", tai kyseenalaistaa sairautensa kokonaan tyyliin "olen vain laiska, huono, tyhmä", tai tuntee huonoa omaatuntoa jos vaikkapa saa hoitoa vaikka ei olekaan menettänyt täysin elämänhaluaan: "en ansaitse tätä". Toiseksi ihminen, jolle masennus on vieras sairaus, voi saada väärän käsityksen siitä ja pahimmassa tapauksessa jopa syyllistää masentunutta: "eihän se masentunut voi olla, kun aina juhlissa käydessäänkin nauraa", tai "monella muulla menee paljon huonommin kuin sinulla".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

En ole ihan samaa mieltä noista. Kokemukseni mukaan masennukseen voi olla selkeä syy ja sureva voi syyttää itseään. Suurin ero masennuksen ja surun välillä on, että masennus tuntuu tuskallisemmalta ja on ikään kuin kokonaisvaltaisempaa. Mutta jos ei ole kokemusta molemmista, niin ehkä ne sitten voi sekoittaa toisiinsa.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat