Lukijan kirje: Olenko liian hidas?

Ystäväni sanoo, että jään nykymaailmassa joka junasta, jos en opi tekemään nopeita päätöksiä.Lue koko juttu

Kommentit (6)

not-so-speedy

On tuossa ystäväsi näkemyksessä totuutta. Jos liian kauan miettii, nopeat syövät hitaat. Kokonaan ei tarvitse eikä pystykään luonnettaan muuttamaan,  mutta jos jää liikaa vatuloimaan, toiset valitsevat puolestasi.

Vierailija

Voisitko ajatella niin, että on asioita, joissa voit luonteenomaiseen tapaasi käyttää aikaa miettimiseen, ja on asioita, jotka eivät odota. Ikäänkuin asettaisit kiireellisyysjärjestykseen päätöksentekosi, ja toimisit sen mukaisesti. Esimerkkisi työpaikan vaihdosta kuvaa varmasti hyvin ristiriitaa: Päätös on hyvin tärkeä, sitä tekee mieli vatvoa, ja toisaalta liika miettiminen vie mahdollisuuden sivu suun. Vastauksena kysymykseesi: En usko että perusluonnettaan voi paljon muuttaa, mutta joskus on paitsi käytännöllistä, myös mahdollista feikata vähän ja tehdä asioita vastoin todellista luonnettaan.

5kymppinen

On totta, että kaikilla on oma perusluonteensa. Kuitenkaan ei luonne tai persoonallisuus ei ole mikään jähmeä kivi, joka ei voi muuttua tai liikkua mihinkään suuntaan. Jokainen meistä  tarvitsee joskus myös liikkeelle lähtöön sopivan ulkopuolisen tönäisyn.

”Luonnetta” joustavampi käsite on minusta vahvuus: jokaisella on tietyt perusvahvuutensa. Sinulla niitä ovat maltillisuus ja analyyttisyys, jotka saavat sinut pohtimaan perusteellisesti ja varmasti aiheellisesti ratkaisujen syitä ja etenkin seurauksia.

Jos tuntuu, että jotain kuitenkin tarttis tehrä, jokainen voi kehittää myös uusia vahvuuksia. Kokeilunhalu ja heittäytyminen voisivat olla sinun persoonallisuutesi kehityskohteita, koska harkitsevaisuus voi olla joskus myös asioiden liiallista järkeistämistä tai turvallisuushakuisuutta, joka voi jähmettää toimintakyvyn. Pahimmillaan harkitsevaisuus voi olla elämänpelkoa, mikä tukahduttaa omien lahjojen hyödyntämisen ja  estää elämästä nauttimisen. Se taas voi myöhemmin kaduttaa.

Muodikkaasti ilmaisten kannattaa välillä yrittää mennä pois omalta mukavuusalueeltaan. Heittäytymisen taitoa voi harjoitella. Aloita pienistä asioista, vaikka hakeutumalla uuden harrastuksen pariin tai johonkin uuteen tilanteeseen, jota olet aiemmin ehkä jännittänyt. Itse aion kokeilla kuntonyrkkeilyä, vaikka aiemmin olen ajatellut, että ei se sovi minulle ja että se on minua nuorempien juttu. Näin harjoitellen saattaa rohkeus tehdä myös isompia uudistuksia vähitellen kasvaa.

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Olipa hyviä kommentteja teillä, nimimerkit not-so-speedy, Vierailija ja 5kymppinen, kiitos paljon! Erittäin mielenkiintoinen tuo Vierailijan ajatus, että joskus on mahdollista tavoitteita saavuttaakseen tehdä asioita vähän vastoin todellista luonnettaankin. Mitä sanotte, toimiiko?

Vierailija

Käytä hyvissä ajoin ja rauhassa aikaa suurten "ylätason" kysymysten pohdintaan, kuten mitä haluat elämältäsi ja miksi, millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä jne. Kun olet pohtinut asiat tällä tasolla itsellesi tarpeeksi selviksi, pystyt sen pohjalta kenties päättämään nopeammin, miten reagoit yksittäiseen mahdollisuuteen (kuten tiettyyn avoimeen työpaikkaan).

Vierailija

Itse olen myös hidastelija, päätökset teen vakaasti harkiten. Esimerkiksi tuon työpaikkapäätöksen yhteydessä olisin varmasti minäkin ottanut itselleni reilusti harkinta-aikaa, silläkin uhalla että paikka ehtii mennä jollekulle muulle. Jollei ole sellainen olo, että on pakko toteuttaa/saada jotakin, ajattelen, että päätökseni ehtii ajoissa jos on ehtiäkseen.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat