Äiti ja isä eivät ole lapsen mielestä hauskoja hiprakassa

Aikuisen juominen saattaa pelottaa lasta, psykologi Freja Dahl-Lehikoinen sanoo. Vaikka alkoholin määrä olisi pieni. Ja vaikka lapsi näyttäisi ulospäin reippaalta ja iloiselta.Lue koko juttu

Kommentit (5)

Reizca

Niin, eivätpä taida, edes ne pöljänterivanhemmat, jotka stupidosti esim. marketeissä kyselevät 3v:n ikäisiltä lapsukaisiltaan, että "mitäs me tehtäisiin tänään ruuaksi?", eivätpä taidakaan sitten kysyä siltä kultamussukaltaan kotosalla, että "tykkäisitkö kulta, jos äiti ja isä ottaa tänään hieman kännin puolelle?"...??? Nnih...!

Kärsinyt tyttö

Olen itse 12.V tyttö. Aloin huomaamaan pienen hiprakan äitissä puolivuotta sitten en tiedä lisääntykö se silloin vai huomasinko se vasta silloin. Eli voisin kertoa mistä tämä alkoi. Vuosi sitten oli tätini 50.V synttärit.Päivä meni ihan hyvin. kunnes alko ilta. Tätini kaverit tulivat pullojen kanssa.Äitini otti kuohuvaa siitä 3 min päästä kaikki oli erinlailla. Äitistäni muuttui iloinen ja nauravainen esim hän pelleile pesäpallomailan kanssa. Aloin itkemään ja äitini kysyi miks itket. Vastasin ei mitä.Hän sanoi että jokin vaivaa vastasin uudestaan saman lauseen.Hän hermostui ja poistui pöytään.Itkin ennemmän.Tätini kaveri tuli lohduttaan minua mutta pian huomasin että hän oli humalassa minua ei haitannut se hän toi turvaa vaikka olikin humalassa.Hän halasi minua ja lohdutti. Hän löhti takaisin pöytään. Huomasin että äiti oli mennyt ulos.Menin sinne ja näin äitin polttavan kaverin kanssa aloin huutaan äitille.Ja siis äiti ei ollut ikinä polttanut.Mutta sitten minulla meno hermot.Ja aloin riehuun ja itkeen hysteerisenä. Yritin soitta isälleni mutta ei vastannut.Sekkuni ja hänen avopuolisonsa vei minut kotiin.Itkin kotona ja kerroin isälleni.Menin nukkumaan omaan sänkyyn silloin nukuin äitini kanssa viellä.Naapurissa oli bileet kuulin mentelin.Mutta sain kuitenkin nukutta.Äiti tuli kotiin 00:00 hän käski siirtyvän hänen viereen.siirryin ja aloin nukkumaan.Hän sanoi en ole humalassa sanoin tiedän.Vaikka tuntuikin pahalta.Aamulla heräsin ja äiti halusi selvittä asian kanssani sanoin että olin vain pelästynyt ihmisistä vaikka asia oli toisten olin itkeny siitä että äiti oli hiprakassa ja tähän päivään mennässä en ole vielläkään kertonut kellekkään. On myös toinen tarina mikä tapahtui tässä lähiaikoina.Olimme mökillä suututin äitini jostai kun hän oli vähän hiprakassa tönäisim häntä.Hän suuttui.Menin pesemään hampaani sillä välim äiti oli rikkonu kuulokkeeni.Huusin hänelle. Hän löi minua poskelle.Löin takaisin. Menin nukkumaan ja piilotin elektroniikat pyyhkeen alle sänkyyni.Aamulla kun herään äitini pahoitteleen taaskaan en kertonut oikeaa syytä.Menimme ostamaan isäni kanssa uudet kuulokkeet ja äiti maksoi ne. Tässä on syy miksi en pidä äitistä kun on hiprakassa rakastan häntä muuten kyllä mutta en pidä juuri tuosta. Onko muilla samanlaisia kokemuksia.

Mari56

Hei!
Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia silloin kun olin lapsi. Meillä vaan se oli isä, joka joi juhlissa ja tuli pikku humalaan ja oli omasta mielestä hauska. Ei minun!
Oli kurjaa kun isä oli erilainen kuin selvänä. Isä ei koskaan tehnyt tai puhunut pahaa vaan kertoi mielestään hauskoja juttuja ja sitten nukahti tuoliinsa.
Minusta, tytöstä, se oli kurjaa. Häpesin isän puolesta.
En koskaan sanonut isälle mitään asiasta, koska tiesin että isä rakastaa minua ja minäkin isää.
Minua alkoi jännittää kaikki kylään lähtemiset ja juhlat.
Kerran mökillä aloin mököttää ja olin isälle vähän ilkeä. Isä suuttui ja meni saunaan nukkumaan. Se tuntui pahalta kun isälle tuli paha mieli ja äidillekin.
Koskaan, siis ei koskaan, perheessä puhuttu ääneen asiasta. Siitä ei saanut puhua. Surin ja jännitin yksin.
Nyt toivon Helena, että puhut ääneen ajatuksiasi äidin ja isän kanssa, silloin kun ovat ihan selviä eikä hiprakassa.
Kerro asiasi rauhallisesti.
Olet upea tyttö, sillä olet kirjoittanut tännekin tunteistasi. Olet rohkea ja viisas.
Jos vaikka äiti hermostuisikin puheistasi hän ajattelee asiaa myöhemmin. Häntä hävettää.
Muista, että voit mennä myös esim koulun kuraattorille puhumaan huolestasi.
Toivon sinulle ihan kaikkea hyvää.
Sinulla on hieno taito kertoa tunteistasi.
Terv. Mari 56 vuotta.

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Hei nimimerkki Kärsinyt tyttö, kiitos, että kirjoitit. Voit tosiaan kertoa koulussa esimerkiksi terveydenhoitajalle tai kuraattorille tai jollekulle opettajalle huolestasi. Heillä on velvollisuus auttaa sinua. Älä jää yksin, vaan kerro huolistasi aikuiselle.

Kiitos myös nimimerkille Mari56, että jaoit oman tarinasi!

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat