Lukijan kirje: Pulmalliset puheenaiheet

Voiko lapsettomille ystäville kertoa omien lasten kuulumisista vai aiheuttaako se pahaa mieltä?Lue koko juttu

Kommentit (7)

Hyvällä maulla

Samaa olen itsekin pohtinut usein. Varsinkin lapsettomuus tuntuu olevan monelle niin suuri ongelma, ettei kovasti lasta toivovien ja yrittävien kanssa oikein ole sydäntä puhua lapsista tai lapsenlapsista.

Toisaalta ajattelen kuitenkin, että rajansa kaikessa. Jos olemme isommassa seurassa, ei yhden pariskunnan takia voi aivan kaikkia puheenaiheita valita.

Olen pitänyt yhtenä rajana sitä, että jos ihmiset kysyvät lapsista ja lapsenlapsista, vastaan ja kerron. Jos taas huomaan, että asia on kovin tulenarka, varon visusti mainitsemasta jälkikasvua hehkuttelusta puhumattakaan.

Kaikkea kipua ja kaipausta ei voi kuitenkaan kiertää. Puhutaanhan vammaistenkin läsnäollessa urheilusta ja kuntoilusta, vaikka toinen ei pyörätuolista pääsisi nousemaan. Tai työttömän läsnäollessa työpaikan kuulumisista.

Lapseton, mutta ihminen

Onpa ilahduttavaa, kun joku edes pohtii tällaista. Olen lapseton, keskenmenon kokenut. Emme ehkä saa koskaan lapsia, emmekä lastenlapsia. Se on surullista, kyllä vaan.

Toisten ilo ei ole sinänsä minulta pois, mutta tietysti jos ainoa puheenaihe on lapset ja ainutlaatuinen ilo lapsista, voi alkaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi.

Lapsettomillakin voi olla ajatuksia lapsiin liittyen. Joskus lapsettomilla voi olla jopa lapsellisia syvällisempiä ajatuksia kasvusta, vaikka usein lapsettomia pidetään ymmärtämättöminä ja kyvyttöminä tässä suhteessa.

Maijantytär

Olen lapseton aikuinen nainen, nyttemmin eronnutkin, joten joku voisi vaivautua seurassani. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikista asioista pitää voida jutella KOHTUUDELLA. Voihan seurueessa olla työttömiä, sairaita, köyhiä, rikkaita, kädentaitajia, tumpeloita, maalaisia, kaupunkilaisia... meitä kun on niin moneen junaan, että eihän kanssakäymisestä tulisi mitään, jos koko ajan pelkäisi pahoittavansa jonkun mielen. Asiasta kuin asiasta voi mielestäni siis jutella hetkisen ja sitten siirtyä kohteliaasti yleismaailmallisempaan aiheeseen. Lapseton tms. voi jopa kokea olevansa aliarvioitu, jos hänen seurassaan ei olla rehellisiä vaan näytellään jotakin muuta. 

Lapseton

Avainsana tässä on mielestäni tuo kohtuudella, jonka joku jo mainitsikin. Koskee kaikkia puheenaiheita, niin lapsia, lapsettomuutta, sairauksia, työtä jne. jos seurassasi olevat ihmiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa omassa elämässään. Eli ei tarvitse vältellä, mutta ei ole syytä yhteen ja samaan muille kipeään aiheeseen oikein pitkäksi aikaakaan jäädä. Yleinen hyvän keskustelutaidon periaate pätee siis tässäkin, ainakin minun mielestäni.

Vierailija

Olen tahattomasti lapseton ja siinä iässä, että ystävät saavat vauvoja ja elävät ns. ruuhkavuosia. Heidän puheensa pyörivät pitkälti lapsissa. On päiviä, jolloin aihe tuntuu kipeältä ja tuntuu, että en kestäisi yhtään ainakaan valitusta siitä, kuinka raskasta on kun on lapsia. On päiviä, jolloin aihe ei tunnu oikein miltään tai päiviä, jolloin mikään ei vie hyvää tuultani. Ehkä vaikeinta ovat sellaiset keskustelut, joissa olen ainoa lapseton ja muut puhuvat synnytyksestä. Pitkään. 

Kohtuus on minustakin avainsana. Totta kai jokaisen pitää saada puhua elämänsä tärkeistä asioista, olivat ne mitä vaan. Pitää kuitenkin huomioida tilanne, toisen reaktio ja se, kenen kanssa puhuu. Jokainen tahtoo myös tunteen siitä, että toinen kuuntelee. Välillä olen huomannut, että toinen on niin keskittynyt lapseensa tai niin syvästi "vauvakuplassa", että hän ei kuuntele tai ole kuunnellut, se käy ilmi kun hän kysyy uudestaan jotakin asiaa, josta olen juuri puhunut tai muuta. Se tuntuu pahalta. 

Helvi

Minä yritän olla puhumatta omista lapsistani. Monet tuttavani puhuvat lapsistaan, miten he ovat menestyneet ja kuinka paljon käyneet kouluja.

Jotenkin tulee sellainen olo että he kehuvat lapsiaan. Minusta se on lapsellista. 

Vierailija

Olemme mieheni kanssa lapsettomia.Perheeseemme silti kuuluu paljon pieniä ja suuria lapsia,sisarustemme lapset ja heidän lapset.Pidämme molemmat lapsista emmekä kyllä vaivaannu jos heistä puhutaan.Päinvastoin,on ihana kuulla lasten hupaisista toilailuista.

 Meistä pidetään kun jaksamme höyrytä lasten kanssa.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat