”On ihmisiä, joilla ei ole ketään” – palvelutalon lähihoitaja Eeva kertoo, miltä tuntuu katsoa, kun kukaan ei käy

”On ihmisiä, joilla ei ole ketään” – palvelutalon lähihoitaja Eeva kertoo, miltä tuntuu katsoa, kun kukaan ei käy

Joskus omaiset jättävät tulematta, koska eivät osaa kohdata muistisairasta. Kuvituskuva.

Muistisairaiden palvelutalossa työskentelevä Eeva tekee joulun myös heille, joiden luona ei käy joulunakaan ketään. Sitä on raskasta katsoa, mutta Eeva ymmärtää myös omaisten puolen.Lue koko juttu

Kommentit (5)

mustikkamummo

Tuttu asia minäkin lähihoitaja näin läheltä saman asian. Pahin puhelu oli kun mies joka ei ollut vuoteen soittanut tai käynyt kysyi "vieläkö se ukko on hengissä" jäi mieleen varmaan ainiaaksi. Nyt olen eläkkeellä ja toivon että omat lapseni muistavat minua paremmin kuin tämä mies.

Vierailija

Aihe koskettaa itseäni, sillä en ole ikääntyvän äitini kanssa tekemisissä. Taustalla on vaikeita asioita, vallankäyttöä, mitätöintiä ja mustamaalaamista. Kun olen avautunut näistä kokemuksistani, niin yllättävän moni on samassa tilanteessa, vaikka välit olisivat olemassa niin suhde omaan vanhempaan koetaan huonoksi. Nyt ikääntynyt polvi on syntynyt sodan runtelemaan maahan, ja se on monilla jättänyt jälkensä tunne-elämään. Omia lapsia ei olla osattu kohdata lämpimästi, vaan kasvatus on tähdännyt enemmän lapsen karaistamiseen. Omia tunteita ei olla osattu näyttää, eikä lapsen tunteita olla osattu ottaa vastaan.
Oman vanhemman kohtaaminen avaa monella menneisyyden haavoja.
Yksinäisyys on suurta kärsimystä aiheuttava asia, ja on valtava tabu sysätä vastuu siitä kärsijälle itselleen. Ajattelemme automaattisesti että läheiset ihmissuhteet kuuluvat jokaiselle, ne ovat elämisen arvoisen elämän edellytys. Ne ovat myös aina kahden kauppa, ja jotkut viettävät vanhuuden päivänsä yksin, koska eivät ole osanneet kohdata muita ihmisiä kunnioittavasti vielä terveinä ollessaan.
Jokainen yksinäinen vanhus on ehtinyt elää pitkän elämän, emmekä koskaan voi tietää millaisia muistoja läheisillä heistä on. Välillä yksin jääminen on luonnollinen seuraus ihmisen omista teoista. Tilanteen surullisuutta se ei poista, mutta läheisille soisin kyllä synninpäästön, ja toivon että he suovat sen myös itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija kirjoitti:
Aihe koskettaa itseäni, sillä en ole ikääntyvän äitini kanssa tekemisissä. Taustalla on vaikeita asioita, vallankäyttöä, mitätöintiä ja mustamaalaamista. Kun olen avautunut näistä kokemuksistani, niin yllättävän moni on samassa tilanteessa, vaikka välit olisivat olemassa niin suhde omaan vanhempaan koetaan huonoksi. Nyt ikääntynyt polvi on syntynyt sodan runtelemaan maahan, ja se on monilla jättänyt jälkensä tunne-elämään. Omia lapsia ei olla osattu kohdata lämpimästi, vaan kasvatus on tähdännyt enemmän lapsen karaistamiseen. Omia tunteita ei olla osattu näyttää, eikä lapsen tunteita olla osattu ottaa vastaan.
Oman vanhemman kohtaaminen avaa monella menneisyyden haavoja.
Yksinäisyys on suurta kärsimystä aiheuttava asia, ja on valtava tabu sysätä vastuu siitä kärsijälle itselleen. Ajattelemme automaattisesti että läheiset ihmissuhteet kuuluvat jokaiselle, ne ovat elämisen arvoisen elämän edellytys. Ne ovat myös aina kahden kauppa, ja jotkut viettävät vanhuuden päivänsä yksin, koska eivät ole osanneet kohdata muita ihmisiä kunnioittavasti vielä terveinä ollessaan.
Jokainen yksinäinen vanhus on ehtinyt elää pitkän elämän, emmekä koskaan voi tietää millaisia muistoja läheisillä heistä on. Välillä yksin jääminen on luonnollinen seuraus ihmisen omista teoista. Tilanteen surullisuutta se ei poista, mutta läheisille soisin kyllä synninpäästön, ja toivon että he suovat sen myös itselleen.

Kiitos, Vierailija, että kirjoitit. Toit esiin tärkeän näkökulman. Toivokaamme, että osaisimme elää kaikki niin, että kohtaisimme toisemme kunnioittaen, niin perheenjäsenet kuin muutkin ihmiset.

Vierailija

Yksinäisyydelle ei välttämättä ole omaa syytä.

Jos lapset asuvat kaukana, tai jos on tehnyt lähellä asuvien lasten eteen liikaa, ja heistä on tullut itsekkäitä, kun ovat vain tottuneet saamaan.

Esim lapset, joiden vanhemmat aina laittavat lapsensa muiden vastuulle, esim harrastuskuskaukset, tai lapsi on aina kaverilla eikä toisinpäin, kun yksi perhe kyllästyy, nopeasti ja sujuvasti perhe hankkii seuraavan "uhrinsa", minne oma pentu pistetään, kasvavat pitämään tilaa normaalina, että muilta kuuluu saada, ei heille tule mieleenkään, että he voisivat pyrkiä antamaan tai että he eivät ole varsinainen ilo kenellekään.

Enkä nyt puhu niistä, joiden vanhemmat eivät ole kunnossa, eli vanhemmilla on vakavia ongelmia esim päihteet, huumeet yms, vaan niistä, joiden vanhennat mieluummin itse ovat rauhassa, yksin kotona, tienaavat itselleen rahaa, kun omat penskat vain näppärästi pistetään ulos tai muille, niin näistä lapsista tulee ihan samanlaisia kuin vanhempansa, kuvittelevat että he ovat "oikeutettuja" kaikkeen.

Vaaditaan päiväkodissa etuoikeuksia, ym.

Ja vastavuoroisesti ei todellakaan muisteta isovanhempia, jotka hoitivat. Koska homma oli aina yhteen suuntaan saamista.

Mutta jos vanhempi pelkää lähellä asuvan hylkäämistä tai yksinäisyyttä, kun sanoo ei. Toisaalta moni auttaa omasta halustaan lapsiaan, mutta sitten ystäviä ei ehdi tavata kuten lapsettomat ehtivät, jolloin ne oikeasti yksinäiset ovat perheellisiä, lapsettomien sosiaalinen elämä on vilkasta ja vastavuoroista.
Mutta ei elämää voi elää niin että miettii vanhuutta tai yksinäisyyttä ja miten minimoida mahdollinen vanhusajan yksinäisyys. Onneksi Suomessa on ystävätoimintaa, spr:n järjestämää, niille, jotka haluavat puhekaveria. Parisuhteessa on se hyvä puoli että yksinäisyyttä ei ole

Vierailija

Leskiä/eronneita aikuiset lapset käyttävät härskisti hyväksi piikoina, kuskina, ym.

Kai siinä vanhuksen kuoleman pelkoa tai hylätyksi tulemisesen pelkoa hyväksikäytetään.

Toisaalta moni ehkä kokee iloa auttaessaan. Mutta lapsiperheiden tarpeet ovat loputtomat, mikään ei riitä, joten aivan turha mitään vastavuoroista toivoa, vaikka kuinka piikoisi, lapsia ei nykyään laiteta töihin, kaikki valmiina ja pelkkää huvittelua

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat