ALS-tautia sairastava Sari, 54: ”En suostu seinäruusuksi vaan nautin elämästä niin kauan kuin voin”

ALS-tautia sairastava Sari, 54: ”En suostu seinäruusuksi vaan nautin elämästä niin kauan kuin voin”

Sari Kvist, 54, on eläkkeellä oleva assistentti, joka asuu Oulussa. Hänellä on kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. Sari pitää ihmisistä, jotka eivät lässytä, ja kauniista korkokengistä.

Sari Kvist, 54, sairastaa ALS-tautia, joka vähitellen rappeuttaa lihakset ja johtaa kuolemaan. ”Kaikki ei silti ole pelkkää luopumista. Rakastan nautiskelua ja kauniita asioita. Olen päättänyt, että käytän rahani ja aikani itseeni. Hitto vieköön, tässä ei aleta kursailla! Voi että minä elän!”...Lue koko juttu

Kommentit (9)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaisuli

Hei Sari!

Oletpa sinä vahva nainen. Parantumattomasta sairaudesta kirjoitettu mukavasti vaikka tauti ei ole mukava. Minulla on ollut kolme työkaveria jotka sairastivat ALSia ja kaikki he olivat lääkäreitä. Tässä taudissa lääkärikään ei voi auttaa itseään. Mukava juttu oli lukea vaikka tätä tautia ei kenellekään toivoisi. On mukava kun tämä ei periydy lapsillesi. Ymmärrän nuo mummon tunteet, jotka sinulla on. Minulla on 2- ja 6-vuotiaat lapsenlapset ja voin leikkiä heidän kanssaan lattialla ja tarvittaessa hakea hoidosta. Toivon sinulle kauniita kenkiä ja asuja loppuelämääsi.

Lämpimästi sinua ajatellen.

Mummo 65 v. Pirkanmaalta.

Vierailija

Kiitos tästä. Niin koskettava sinun tarina. Minä tulin jätetyksi kun sairastin syöpää. Oli monta tautia jo ennestään
Kun tuli ero, niin unelmakodists muutin pois. Tuli vielä siinä tuskan keskellä sydänperäisen kohtaus. Seurasi pallolaajennus ja sepelvaltimotautiin lääkitys. Nyt kuitenkin elän aika hyvää elämänvaihetta.olen selvinnyt, tähän asti. Seurustelen ihanan miehen kanssa. Lasten perheet ovat olleet tärkeänä tukena ja ystävät.

Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä. Niin koskettava sinun tarina. Minä tulin jätetyksi kun sairastin syöpää. Oli monta tautia jo ennestään
Kun tuli ero, niin unelmakodists muutin pois. Tuli vielä siinä tuskan keskellä sydänperäisen kohtaus. Seurasi pallolaajennus ja sepelvaltimotautiin lääkitys. Nyt kuitenkin elän aika hyvää elämänvaihetta.olen selvinnyt, tähän asti. Seurustelen ihanan miehen kanssa. Lasten perheet ovat olleet tärkeänä tukena ja ystävät.

Hei Vierailija, kiitos kun jaoit oman tarinasi - ja ihana kuulla, että olet päässyt yli ja eteenpäin vaikeista vaiheista! Kaikkea hyvää sinulle jatkossakin! <3

Vierailija

Minä olen todella epätoivoinen kun saimme tiedon, että mieheni, olemme  68-vuotiaita, on saanut diagnoosin, joka luultavasti tai sitten ei johtaa ALS:ään. Diagnoosi on tältä päivältä.

1. motoneurooni on tutkittu ja siinä todettu häiriö. EMG-tulos näytti, ettei 2. motoneuroni ole vielä menossa. Tapahtuuko se nopeasti, vai onko mahdollista, ettei se tuhoudu.

Mitä tämä tarkoittaa. Seuraava tutkimus on 6. kuukauden kuluttua.

Onko mahdollista, etä se on joku muu, ehkä helpompi tauti, joka antaa meille vielä hyvän elämän.

En halua menettää miestäni.

Tästä päivästä on vaikea elää ilman itkukohtauksia.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat