Topi oli pieni koira, joka jätti ison tyhjyyden

Viimeinen yhteinen joulumme.

”Tuon takia en ikinä voisi ottaa koiraa”, työkaveri sanoi katsoessaan myötätuntoisesti itkusta turpeita silmiäni. ”En kestäisi tuota tunnetta.”Lue koko juttu

Kommentit (5)

Vierailija

Näinhän se on, ihan itku tuli lukiessa. Mekin jouduimme lopettamaan lähes 18-vuotiaan kissamme joulun jälkeen ja oli se kova paikka paitsi itselle niin myös lapsille. Pitkään tuli yhtäkkiä itku ja oli outoa kun kukaan ei pyörinyt jaloissa ruokaa tehdessä tai naukunut pihalle, ihankuin yksi lapsi olisi puuttunut.

Kolmen havannankoiran "emonen"

Voi miten surullista ja samalla kuitenkin lohdullista. Pieni karvakaveri tassuterapeutti opettaa meille ihmisille niin paljon...myös rakastamista ja kärsivällisyyttä. Voimia haluan tässä lähettää suruun ja sitten kun aika on, myös iloa siitä mitä Topi opetti ja antoi omalle " laumalleen".

Serena

Ihana kirjoitus ja niin tuttu. Menetin oman Serena- koirani syyskuun lopussa, hänelle tuli kasvain suuhun ja leikkauksista huolimatta se tuli aina uudelleen. Jo toinen koira joka kuoli pois ja tällä kertaa vielä vaikeampaa koska piti itse päättää että nyt hänen on mentävä. Se oli todella tuskallista. Koirat antavat niin paljon. Kärsin yksinäisyydestä kokonaisen kuukauden ja sitten oli pakko mennä hakemaan kotiin eläinsuojeluyhdistyksen kennelissä ollut pieni Sabina Maria joka on nyt silmäteräni ja kaiken huomion kohde. En ikinä unohda aikaisempia koiriani mutta nyt eletään tätä päivää ja saan hemmotella uutta koiraa ihan niin paljon kuin haluan. Itkin tätä artikkelia lukiessani, kaikki oli niin tuttua. Voimia teille!

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Serena kirjoitti:
Ihana kirjoitus ja niin tuttu. Menetin oman Serena- koirani syyskuun lopussa, hänelle tuli kasvain suuhun ja leikkauksista huolimatta se tuli aina uudelleen. Jo toinen koira joka kuoli pois ja tällä kertaa vielä vaikeampaa koska piti itse päättää että nyt hänen on mentävä. Se oli todella tuskallista. Koirat antavat niin paljon. Kärsin yksinäisyydestä kokonaisen kuukauden ja sitten oli pakko mennä hakemaan kotiin eläinsuojeluyhdistyksen kennelissä ollut pieni Sabina Maria joka on nyt silmäteräni ja kaiken huomion kohde. En ikinä unohda aikaisempia koiriani mutta nyt eletään tätä päivää ja saan hemmotella uutta koiraa ihan niin paljon kuin haluan. Itkin tätä artikkelia lukiessani, kaikki oli niin tuttua. Voimia teille!

Serena, ihanaa, että olet saanut uuden seuralaisen! Aiemmatkin koirat pysyvät varmasti tosiaan muistoissa, sillä jokainen on omanlaisensa persoona ja valtavan rakas. Hyvää jatkoa sinulle!

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat