Olen mummo – ja siksi minua saa vaivata

Olen mummo – ja siksi minua saa vaivata

"Vanhemmuus on diili, joka ei pääty koskaan."

Haluan olla mummo, joka on käytettävissä. Se on minun viestikapulani sukupolvelta toiselle.Lue koko juttu

Sivut

Kommentit (22)

Yhden, kohta kolmen mummi vm-61

Olen niin samanlainen mummi ja samoilla linjoilla kanssasi. Molemminpuolinen rikkaus kunnossa viettää mahdollisimman paljon aikaa lastenlasten kanssa. Haluan, että olemme läheisiä vielä, kun ovat teinejä, aikuisia. Saan huomattavasti enemmän auttamisesta kuin itse annan❤️. Mummius on ihan parasta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ennen lapsenlapsia

En ole vielä mummo. Ihmettelen aina näitä hehkutuksia lapsenlapsista. Isovanhemmat ovat toki tärkeä osa omien lastenikin elämää, mutta koskaan ei olisi tullut mieleeni hoidattaa lapsiani heillä. Tuntuu, että usein lapsenlapset saavat kaiken sen hoivan ja hemmottelun ja rakkauden, joka olisi kuulunut omille lapsille. Monen perhe-elämä on vain raskaita ruuhkavuosia. Lapsista aletaan nauttia vasta, kun he ovat lapsenlapsia. Minä annan kaiken huolenpitoni omille, nyt jo teini-ikäisille ja nuorille aikuisille lapsilleni. He sitä eniten tarvitsevat juuri tällä hetkellä! Toivottavasti tällä tavalla oppivat itsekin nauttimaan omista perheistään ja lapsistaan, jos sellaisia saavat.

Knurme313

Aivan mahtava mummo. Minä olen samanlainen, lapsenlapsi saa tulla milloin vain kun olen kotona. Parasta antia elämässä tässä iässä.

Tärkeä mummu

Olen samanmoinen mummo. Ystävät kyllä sanovat, että käyttävät hyväksesi sinua. Höpö höpö. Ovat kateellisia. Ajattelen!
Olen hyvä kuntoinen ja kunto pysyykin hyvänä kun touhuan lasten kanssa. Harrastuksia on myös paljon, mutta lapset sopivat jokaisen harrastuksen väliin. Kotona olen yksin ja lataan akkuja ja sitten taas mennään. Lapset 15, 13, 11, 7, 5 ja 1,5.

Mummun tyttö

Odotan isovanhemmuutta mielelläni. Silloin on ehkä enemmän aikaa ja voimia antaa lapsenlapsille myös henkistä pääomaa, syliä, elämyksiä, läheisyyttä ja läsnäoloa. Silloin kun omat lapset olivat pieniä, aika tuntui olevan kortilla. Olin kotona kyllä, mutta helmoissani pyörivät kolme alle kouluikäistä ja yksi koululainen. Mies teki paljon töitä ja tukiverkosto oli olematon. En jatka sitä perintöä, minkä omat vanhempani ja appivanhemmat minulle antoivat. Että minulla ei olisi aikaa omien lasteni perheille. Itselläni oli varmasti maailman paras mummu, ja siihen kovasti koitan minäkin sitten aikanaan pyrkiä.

Kippe-mummo!

Niin, minä en oikeasti ole lainkaan mummo, mutta silti mummona useille toisten jälkipolville! On kotimaisia ja vierasmaalaisia juuriltaan, mutta yhtä täysillä mummona kaikille! Joka päivä kuulen, kuinka ikävä on ollut mummoa! Ja, että me rakastetaan sinua ! 💖💝😍

Vierailija

Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tässäkään lapsia koskevassa asiassa ei ole pelkästään kyse siitä, haluaako isovanhempi hoitaa. Asiaa pitäisi tarkastella lapsen oman edun näkökulmasta. Vaikka isovanhemmat ovat ihania ja järjestävät mukavaa tekemistä, ei välttämättä ole lapsen etu, että kuskataan jatkuvasti  hoitoon. Lasten kanssa oleminen on ensisijaisesti omien vanhempien tehtävä. Omat menot pitäisi osata järjestää sen mukaisesti, ja vaikka ei haluaisi, jostain pitää myös luopua vanhemmaksi tultua. Isovanhemmat ovat sitten avuksi siinä rinnalla, mutta vanhemmutta ei voi heille ulkoistaa itsekkäistä syistä. 

Vierailija

Vanhemmuus eli lapsen hoito- ja kasvatusvastuu kuuluu lapsen äidille ja isälle, ei isovanhemmille. Isovanhemmat ovat omat lapsensa aikanaan hoitaneet ja kasvattaneet. On hienoa, jos isovanhemmat haluavat ja jaksavat olla lastenlasten kanssa. Isovanhemmille ei silti tule siirtää lasten hoitovastuuta. Miksi joitakin lapsia kuskataan jatkuvasti mummoloihin hoitoon? Näillä vanhemmilla on vääristynyt kuva siitä, mitä äidin ja isän tehtäviin kuuluu. Edellinen kommentoija kirjoittikin osuvasti "Lasten kanssa oleminen on ensisijaisesti omien vanhempien tehtävä". Äidin ja isän tehtävänä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja omien lasten pitäisi olla kärkipaikalla!

Vierailija

Kaksi edellistä kommenttia ovat ihan höpöhöpöä. Ihan kuin tässä olisi kyse siitä, että vanhemmat eivät itse vietä aikaa lastensa kanssa. Kyllä vuorokaudessa tunteja riittää ja vuodessa päiviä, vaikka lapset olisivatkin jossain hoidossa välillä. Ai kamalaa, ovathan lapset päiväkodissakin jopa täyden työpäivän verran, kun vanhemmat ovat TÖISSÄ. Kamalaa. Kyllä kaikkien pitäisi olla työttömiä koti-isiä ja -äitejä.

Vierailija

Kotiäidit ja koti-isät eivät ole "työttömiä". Jos äiti tai isä haluaa hoitaa lapsensa kotona, se on perheeltä erittäin kunnioitettava päätös. Miksi kotiäidit ja koti-isät rinnastetaan työttömiin? Valitettavasti Suomessa ei arvosteta kotiäitejä. Koti-isien arvostus on parempi, koska onhan se "hienoa", että mies hoitaa lapsiaan kotona. Vastuun lastenhoidosta pitää olla lapsen vanhemmilla. Isovanhemmista ei tule tehdä ilmaisia lastenhoitajia ja kotiapulaisia. On myös ikävää, jos isovanhemmat alkavat paikata omia kasvatusvirheitään puuttumalla liikaa lastenlasten hoitoon ja kasvatukseen. Tätäkin valitettavasti näkee aika paljon.

Kotiäiti

Vierailija kirjoitti:
Kaksi edellistä kommenttia ovat ihan höpöhöpöä. Ihan kuin tässä olisi kyse siitä, että vanhemmat eivät itse vietä aikaa lastensa kanssa. Kyllä vuorokaudessa tunteja riittää ja vuodessa päiviä, vaikka lapset olisivatkin jossain hoidossa välillä. Ai kamalaa, ovathan lapset päiväkodissakin jopa täyden työpäivän verran, kun vanhemmat ovat TÖISSÄ. Kamalaa. Kyllä kaikkien pitäisi olla työttömiä koti-isiä ja -äitejä.

Kirjoituksesta saa kuvan, että omia lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat olisivat "työttömiä" laiskottelijoita! Kotiäidit ja koti-isät eivät ole TYÖTTÖMIÄ eikä heitä tule verrata työttömiin! Kaikki pienten lasten vanhemmat eivät ole kodin ulkopuolella töissä. Omia lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat ovat täystyöllistettyjä lastenhoitajia ja kodinhoitajia. Kaikki alle kouluikäiset lapset eivät ole päiväkodissa "täyttä työpäivää" hoidossa. Iso osa Suomen lapsista ei ole päiväkodissa käynytkään.

Faktaa on, että jos lapsi on päivähoidossa, niin päiväkodin lastenhoitaja tai perhepäivähoitaja tekee hoitopäivän aikana äidin ja isän työt. Jutun otsikko on "Olen mummo – ja siksi minua saa vaivata". Lapsen hoitovastuu on aina vanhemmilla, ei lapsen isovanhemmilla. Pienten lasten ja pienten koululaisten vanhempien on laitettava asiat arvojärjestykseen. Lapsi on pieni vain kerran ja lapselle annettu aika ei mene hukkaan.

Rukousta tarvitaan

On muuten samat mietteet, paitsi suhde miniään on hankala. Lapselapsi kärsi vanhempiensa torailusta mummun hankkiman leikkimökin vuoksi. Malli oli väärä, väri myös ja paikka, mihin mökki tuli! Eivät kertoneet paikkaa kyselyistä huolimatta. Olen ns. paha mummu.
Lapsi kaipaa. Onneksi saan hänet ulos ja kyläänkin viedä.
Lahjoja on vaikea ostaa, kun mikään ei kelpaa. Miniän mummon tavarat kelpaavat.
Vähän aiheen vierestä, mutta murhe on suuri.

Kolmen kouluikäisten äiti

Kyllä kivastakin aiheesta saa näköjään riitaa aikaiseksi eikä koskaan ole hyvä...
Jos mummo ei hoida, hän on itsekäs. Jos hän hoitaa, sekin on väärin, koska vanhempien pitäisi hoitaa. Miksi ei voida ajatella, että kun välit ovat avoimet ja mutkattomat ja mummo omasta halustaan haluaa auttaa, apua voisi ottaa vastaan eikä vain heittäytyä marttyyriksi: "vanhempien pitää hoitaa omat lapsensa aina ja joka tilanteessa".
Sen lisäksi, että mummo nauttii ja vanhemmat voivat hetken hengähtää, se on lapselle rikkaus saada olla monelle ihmiselle rakas ja tärkeä. Ja kun vanhemmat saavat välillä hetken huilata, jaksavat hekin taas olla paremmin läsnä arjessa.

Äiti

Riitoja tulee varmasti, jos isovanhemmat eivät kuuntele, kysy ja keskustele vaan he olettavat, määräilevät, komentavat ja sekaantuvat asioihin. Jos anopin tai apen suhde miniöihin ja vävyihin on hankala, niin anopin ja apen kannattaisi katsoa peiliin. Onko suhtautuminen uusiin perheenjäseniin avointa vai ennakkoluuloista? Onko miniä ja vävy tervetullut perheeseen omana itsenään vai pitääkö hänen olla anoppilassa jossakin roolissa?

Isovanhempien kanssa voi tulla erimielisyyksiä, jos he puuttuvat liikaa perheen asioihin kuten lastenhoitoon ja -kasvatukseen ja kodinhoitoon. Osa isovanhemmista haluaa auttaa lapsiperhettä omasta halustaan ja se on hienoa. Osa isovanhemmista ei halua auttaa vaan he mieluusti "kuorivat vain kermat päältä lapsenlapsista". Osa isovanhemmista haluaa alkaa paikata omia kasvatusvirheitään lastenlasten kanssa.

Vierailija

Ihana mummo! Olispa meilläkin vaan ei. Kumpikaan munmo ei ole yhtään kiinnostunut lapsesnlapsista, koskaan eivät ole yhtäkään kertaa hoitaneet, eivät käy, eivät soita, eivät pidä yhteyttä. Toiset eivät ole nähneet nuorinta 2v lastani koskaan, eivät viitsineet ristiäisiinkään tulla. Lapsenlasten synttäreitä ei noteerata, ei saada edes lahjaa, korttia tai tekstaria, ei haluta nähdä edes jouluna.

Neillä kiltit rauhalliset lapset joten siitä ei ole kiinni. On vaan valtava itsekkkyys isovanhemmilla. Anoppi sanoi jo esikoisen synnyttyä että ei aio sitten auttaa eikä olla mummo, hänellä on tyttären lapset ja on vain näille mummona. Omat vanhemnat ilmoitti että elävät nyt itselleen eivätkä halua mitään rasitteita.

Rasitteita? Tuo ihana mummo näki lapsrnlapset lahjana! En voi käsittää miten itsekkäät paskat meillä on molemmilla puolilla isovanhempina. Kaikki kunnioitus karissut ja halveksunta tullut tilalle. Terveet varakkaat eläkeläiset... ja oma napa vaan kiinnostaa.

Vierailija

Itse olen vapaaehtoisesti lapseton, joka ei kaipaa lastenlapsia yhtään enempää kuin on ikinä halunnut lapsiakaan. Valitettavasti tilanne on kuitenkin se, että rakkaan miehen mukana tuli kokopaketti, silloin bonusteinit, nyt jo nuoret aikuiset, ja epäilemättä tulee vielä ne bonuslapsenlapsetkin. Suunnitelmissani on pysyä siinä vaiheessa aktiivisesti poissa tieltä. 

Pikku Myy

Miksi lapseton pysyt halua poissa tieltä? Apuasi tarvitaan vielä bonuslasten elämässä - jos haluat olla yhdessä rakkaasi kanssa! Itse olet valinnut miehen, jolla on lapsia.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat