”Kummi näki kummilapsensa viimeksi ristiäisissä” – mitä tehdä, kun kummivalinta osoittautuu vääräksi?

Lapselle voi koska vain antaa lisää kummeja, jos vanhat eivät enää pidä yhteyttä, Kati Tervo-Niemelä muistuttaa.

Kolmasosa Kodin Kuvalehden kyselyn vastaajista sanoo, että valitsi lapselleen väärät kummit.Lue koko juttu

Kommentit (7)

Vierailija

Entäs sitten ne tilanteet, missä kummi haluaisi olla hyvä kummivanhempi ja pitää yhteyttä, muistaa syntymäpäivinä ja viettää aikaa lapsen kanssa, mutta kummilapsen perhettä ei vain kiinnosta? Yhteydenpidon tulisi tapahtua puolin ja toisin, niin että molemmat saavat kummisuhteelta jotain, ei niin, että toinen on vain antava osapuoli ja se, joka haluaa nähdä ja osallistua lapsen elämään. Olisi ihanaa, jos saisin kummilapseltani vaikka syntymäpäivä kortin tai edes tekstiviestin, mutta en saa. Ei heitä kiinnosta pyytää minua kylään, eivätkä he tule luokseni vaikka pyydän. Harkitsen, etten enää itsekään sitten pitäisi yhteyttä... Harmillista.

Vierailija

"”Enemmän kyse on siitä, että kummilla ei ole aikaa, välineitä tai väyliä pitää yhteyttä. Ei vain osata”, Tervo-Niemelä sanoo."

Tai että kummilla ei ole halua pitää yhteyttä, tai ei viitsi. Kai nyt aikuinen ihminen "osaa" pitää yhteyttä, jos haluaa?

Minua ei koskaan ole pyydetty kummiksi. Suostuisin heti, jos joku pyytäisi! Tosin vain epäviralliseksi kummiksi, sillä en ole kristitty. Minulla on loistava kummitäti. Nyt vielä aikuisenakin pidämme yhteyttä: kirjeitä ja kortteja, synttäri- ja joululahjoja matkaa postitse kumpaankin suuntaan. Kummini ovat eronneet. Oma setäni ei ole pitänyt yhteyttä mutta exänsä eli kummitätini kanssa olen läheisempi. Nuorena yhteydenpito oli enemmän kummin vastuulla ja muistan kyllä sen tunteen, kun kummilta oli tullut lahja juuri minulle.

Olisin innostunut kummi, vanhempien kanssa ei tarvitse olla läheinen että voi kirjoitella postia lapselle suoraan ja olla kuuntelevana korvana jos tarvitsee. Tietysti välirikossa vanhempien kanssa ei myöskään voi olla, että kummius onnistuisi.

Kummitettu

Entä silloin kun kummiudesta tuleekin joku mystinen velvoite maksaa kummilapsen ja tämän vanhemman eläminen ja huvittelu? Niin kävi minulle. Kummiuteeni vedottiin kun haluttiin rahaa, tavaraa tai palveluksia. Lasta käytettiin välineenä jos en suostunut. Ei saa lapsi ruokaa jos et anna rahaa, mutta raha meni siideriin. Velkoja ei voitu maksaa koska lapsi ei sitten saisi ruokaa. Olisi pitänyt maksaa lapselle kallis harrastus. Lapsi jätettiin kysymättä luokseni kun itse häivyttiin päiviksi ryyppäämään enkä voinut siksi mennä töihin. Lastensuojelun mukaan tilanne kotona oli ok. Lapsi kasvoikin sitten samanlaiseksi kuin vanhempansa ja alkoi vain vaatimaan rahaa ja uusia kalliita tavaroita jotka minun olisi pitänyt maksaa. Oli pakko katkaista välit. Tekisittepä tästäkin puolesta jutun.

Sellasta

Mulle kävi näin. Raha ja lahjat kelpasi mutta minä en. Kun erosin, minut vaihdettiin expuolison uuteen rahakkaampaan kumppaniin. Viimeinen piste oli se, ettei minua enää pyydetty rippijuhliinkaan.

Eikä minua koskaan pyydetty lapsen syntymäpäiville, en saanut korttia, en tekstaria. Mknulle ei myöskään keitetty kahvia, ei tarjottu kahvia. Näin jälkikäteen mietin, miks edes pyydettiin kummiksi?

Vierailija

Olen itse 3 eri perheen lapselle kummi. Ensimmäisen kummilapseni sain nuorena. Halusin olla hyvä kummi. Ajattelin että saisin olla lapsen lähellä kun olisin kummi ja täti. Mutta toisin kävi. Jo aika äkkiä kävi niin että ensin kutsuttiin juhliin ja kylään muuten vaan, mutta kun sovin päivän jne. alkoi perhe käyttäytyä omituisesti. Ei kannata ajaa niin pitkää matkaa vain yksien juhlien takia, voinhan tulla käymään toiste kun ajelen siellä päin. Matka on pitkä mutta minulle se ei ongelma, siellä päin ei ole ketään muuta kenen "takia" ajelisin. Joten menisin vain heitä varten. Aluksi en älynnyt asiaa mutta kun oikein rupesin miettimään..tämä toistui ihan aina kunnes perunat joka kerran meloni. Heillä oltiin sairaana, minun matkani oli pitkä, tms. Lahjan(synttäri, joulu yms.) voi lähettääkin oli sitten se toinen tuttu lause. Unohtumattomimpia asioita oli se kun olin eräänä vuonna itse todella sairas ja jäi paketti postittamatta. Heti seuraavissa suvun juhlissa, kummilapseni tuli perheineen(lapsi noin 5v) eteeni ja äiti ja isä lapselle, no nyt voit tädiltä kysyä sen jutun. Ja lapsi kirkkaalla kovalla äänellä kaikkien kuullen.
Täti Missä on mun lahja, miksi et oo antanut mulle mun lahjaa ollenkaan. Sä et antanut mulle mitään.
Oli niin ällistynyt ja pökkelö että mykistyin hetkeksi. Jonka jälkeen vastasin vanhempia katsoen, että sairaalassa ollessani kukaan ei ollut minun asioitani hoitamassa, ja muutaman muun sanan asiasta. Lapselle sanoin jotain hiukan nätimmin, sitten juhlien jälkeen annoin tuomani lahjan ja sanoin ettei enää tule postissa mitään vaan seuraavat tulee itse annettuna.
Ei olen tänäkään vuonna saanut mennä kylään tai nähdä lasta.

Toinen kummilapseni on hieman saman tyyppinen tapaus.. Mutta vielä lievempi....
Kolmannen kohdalla toimii välimatkat huolimatta hyvin.

Ei me kaikki kummit saa tavata lapsia tai olla yhteydessä vaikka haluaa.

Surullinen syrjäytetty kummitäti

Juuri näin minulle on käynyt!!!
Ja olen täsä erittäin surullinen.
Tänä päivänä kummityttöni on kaunis nuori nainen mutta menee nenä pystyssä ohitseni eikä tervehdi, vanhempien oppi ja mielipiteet on menneet perille.
Meitä on kahdet kummit tälle kummitytölle, toiset ovat suvusta jotka ovat ne maailman parhaat kummit ja me kavereita jotka olivat koko tätä sukua huonopaa sakkia, meitä ei ole kutsuttu ristiäisten jälkeen kuin kaksille syntymäpäiville. Ja se siitä. Meillä ei ole ollut minkäänlaista riitaa siis meillä aikuisilla!

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat