Jari Sinkkonen: ”Vanhempien ei pidä hyväksyä nuorten huonoa käytöstä jotenkin murrosikään kuuluvana”

”Moniin aikuisiin on iskostunut se ajatus, että murrosikä on vaikeaa, ja niin se usein onkin. Se ei tarkoita, että vanhempien pitäisi yrittää ymmärtää ja kompata nuorta kaikessa – sellainen on säälittävää”, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoo.Lue koko juttu

Kommentit (5)

Vierailija

Totta, huonoa käytöstä, ilkeyttä ja uhman vallassa tehtyä typeryyttä ei pidä hyväksyä murrosikäiselle normaalina käytöksenä. Se uhma vain yltyy, kun nuori ei saa vanhemmista vastusta. Mutta nuorten pitää saada myös irrottautua vanhemmistaan, muuten vanhemmat alistavat lapsensa ja myöhemmin niitä alistajia sitten riittää.

Itse olen seurannut kahden nuoren miehen murrosiän ja johan oli ero kuin yöllä ja päivällä. Sen vain huomasin, että ei murrosikä lasta muuta, se vain vahvistaa sitä syntymästä saakka ollutta perusluonnetta. Niinpä se eläväinen pikkupoika meni pari vuotta äärestä laitaan koko tunneskaalan seitsemännestä taivaasta myrskyyn ja mylvintään. Ja minä äitinä jouduin opettamaan hänet hallitsemaan luonteensa. Ei siis hillitsemään, vaan hallitsemaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tuosta tunneskaalasta on ollut miehelle iloa ja apua maailman karikoissa ja päivänpaisteessa.

Entäpä se toinen. Rauhallisuus muuttui jo huolestuttavaksi rauhallisuudeksi. Pään sisällä olevia aatoksia ja murheita kun ei toinen näe. Joten toinen nuori mies piti opettaa eroon liiallisesta itsehillinnästä.

Tyytyväisenä voin todeta nyt molempien varttuneen tasapainoisiksi aikuisiksi siten, että he hyväksyvät itsensä sellaisena kuin ovat ja he eivät tarvitse minua pärjätäkseen.

Miru

Minä ja varmasti moni muukin kaipaisin konkreettisia ohjeita.
Mitä tehdä, sanoa, kun saa vain haistattelua, vastaan inttämistä ym joita ei pidä sietää?
Kun huutaa ei saa. Uhkailla, kiristää ja pelotella ei saa. Esim kännykkä pois luetaan kai niihin?
Kun meillä tuntuu jo seiskaa vee mini teiniltä! Miten pärjään, kun hän tästä vain kasvaa...

Vierailija

Kyllä sen kännykän saa ja pitääkin ottaa pois, miksi ei saisi? Vanhempien tehtävä on asettaa rajat, jos ja kun lapsi ei itse ymmärrä omaa parastaan. Joo, tulee paha mieli, mutta niin joskus pitääkin tulla. Kyllä seiska vee pitää laittaa aisoihin, muuten on turha koittaakaan myöhemmin.

MinäAila

Entä kun murkkuikä tuntuu jatkuvan edelleen, vaikka neiti on jo 19v? Puhutteluja ja keskusteluja on jo pidetty vaikka kuinka monta. Tyttö vaan puhuu ja käyttäytyy samalla epäkohteliaalla tavalla kuin isänsä ja itseasiassa suunnilleen koko hänen sukunsa. Arvaat varmaan että olen eronnut isästään, eikä tämä nyt ole mikään haukkumisjuttu. Haluaisin vain tietää miten saisin ohjattua tytärtäni kohteliaampaan käytökseen, jotta elämä olisi tulevaisuudessa hänelle itselleen helpompaa:)

Vierailija

Meillä oltiin minun teini-iässäni niin kireitä kasvattajia, että minä arkana teininä en uskaltanut poikkipuolista sanaa sanoa. Se taas aiheutti sen, että murrosikä iski päälle täysillä heti, kun muutin kotoa pois opiskelemaan. Siinä meni useampi vuosi kännätessä ja tupakointia opetellessa. Karkasin ulkomaille, menin naimisiin "epätoivotun" miehen kanssa, katkaisin välit vanhempiin. Ihme kyllä kymmenen vuoden pöllöilyn jälkeen tulin järkiini, suoritin opinnot loppuun, erosin miehestä ja etsin elämälleni oikean suunnan. Välit vanhempiin ovat edelleen hyvin etäiset.

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat