Entisajan kesät olivat todellakin huolettomampia – nämä asiat eivät onnistuisi enää!
Entisajan kesät olivat todellakin huolettomampia – nämä asiat eivät onnistuisi enää!
klo 13:09 | 31.7.2018
Ennen oli kaikki paremmin! Noh, ainakin silloin sai tehdä ilman huonoa omatuntoa monia asioita, jotka eivät tänä päivänä tulisi kuuloonkaan.Lue koko juttu
On tuossa monta kohtaa joita näkee vieläkin.
Todella typerä juttu.
Miksi????
Tää on ihan kauheeta. Mutta vain koska se on totta! <3
Olen kyllä miettinyt että ovatko vanhemmat aiemminkin kantaneet maailmantuskaa harteillaan, vai onko kaiken tiedostaminen vain nykyajan taakka.
Tieto lisää tuskaa.
Monta tuttua asiaa mm. uimapatja se sini-punainen oli jotain kankaan tapaista ja kesti kesästä toiseen. Serkkupojat käänsi veneen järvellä ylösalaisin ja sukelsivat sitten alle.... takasin kääntämiseen tarvittiin sitten enemmänkin mukuloita... kaikki osasivat uida. Ajettiin pyörällä ukin luo ihan keskenämme matkaa 10km, meillä ikää 6-10v ja mikä vaarallisinta serkkupoikien kanssa laitettiin pennejä rautatie kiskoille tuloksena littanoita rahoja :)
Ei fleeceä edes ollut ennen vanhaan. Vähän on faktat pielessä tässä jutussa.
Vitsillä kirjoitettu, toivottavasti..mato-ongella käydään edelleen ja kyllä 30 v sitten aurinkorasvailtiin.
Paljon on elämä muuttunut. Tuo lista toi mieleen monta muuttunutta asiaa.
Itse olen ihmetellyt jo vuosikymmeniä, minne vatukat eli mesimarjat ovat kadonneet. Olin lapsi 60-70-l. Silloin ojanpientareet olivat täynnänsä mesimarjoja. Enää niitä ei näy. Tosin vieläkin näkee paikoittain paljon sen kukkia, mutta ei kuitenkaan marjoja. Ihanin marja mitä tiedän.
Mutta fleeceä oli ainakin jo 90-l. alussa. Ei silloin kukaan aavistanut, että materiaalissa olisi jotain huonoa. Tuntui ihanan pehmeältä ja lämpimältä. Joten kyllä paljon on muuttunut tiedoissa fleecen osalta, vaikka materiaali on aika uusi.
Oli hyvä juttu. Niin totta! Nauroin kyyneleet silmissä. Ihan kaikkea en muista sillä luultavasti olen hieman nuorempi kuin tämä muistelija mutta isot siskot paplarit päässä pihalla, kyllä! Ja se uimapatja :) Nykyään elämä on paljon vaikeampaa.
Oma lapsuuteni osui 60–70 luvulle ja olemme usein muistelleet kavereiden kanssa niitä aikoja. Meitä oli usein iso 10-15 eri-ikäisen lapsen porukka ja esim. tuo uimassa käyminen karmii nykyisin selkäpiitä nykyisten ” turvallisuusnäkökohtien”valossa. Usein päätettiin lähteä 10 km paremmalle rannalle ja pyörillä sinne veivattiin. Olen ollut 6-7 vuotias ensimmäisten pyöräilyreissujen aikaan. Joitakin muutaman vuoden vanhempia kavereita oli mukana ja vanhemmat vannottivat heitä ohjaamaan liikenteessä. Tie sattui olemaan valtatie ja rekat pyyhälsivät meidät ohi muun liikenteen ohella eikä ollut pyöräteitä.Kun autoja ei näkynyt, levittäytyminen koko tielle ajelemaan. Pyyhe oli mukana, mutta ei kenkiä ja uikkareilla ajettiin ja takaisin myös. Jostakin rakennukselta tuulen heittämä styroxlevy toimitti lautan virkaa ja seilattiin sillä kauankin rannasta. Nyt kaikki lapsuuden seikkailut ja nuoruuden liftausreissut naapurimaita myöten huvittaa, mutta kyllähän niissä on ollut onnea roppakaupalla mukana.
Samaa olen ihmetellyt,äiti teki mesimarjoista jopa hilloa.Ei ole samanveroista tullut vielä vastaan. Lapsuus P-Karjalassa oli huoletonta vaikka aikaa siitä on enemmän kuin kolmekymmentä vuotta.
Tieto luo tuskaa!!! Ennen kun ei ollut tällainen informaatio tulva ei osannut edes pelätä asioita joita nykyään pidetään vaarallisina juttuina. Mutta kyllä kierrätys oli jo silloin kunniassa vaatteetkin käytettiin lopuun kierättämille pienemmille tai naapureille ja lopuksi maton "kuteiksi" kuten kaikki muukin mikä vain voitiin "uusio" käyttää.Elettiin kuten meidät on ilmeiseti luotu elämään syötiin luonnon antimia lihaa ja marjoja Elämä on raadollista huomaat sen jos katsot luonto ohjelmia ei siellä Sääliä tunneta kun on nälkä tai poikaset pitää ruokkia! Silloin sai olla lapsi vaikka työtä pitikin tehdä ja kunnioittaa vanhempia se oli ihanaa!
Voihan se kyllä olla niinkin, että aika kultaa muistot