28 tunnetta, jotka vain todellinen sieni-ihminen tietää

28 tunnetta, jotka vain todellinen sieni-ihminen tietää

Oi, nuo liikuttavat, terhakat herkkutatit!

Tähän aikaan vuodesta metsä on tunteita täynnä. Tunnetko sinäkin nämä vannoutuneiden sienihullujen ilot, poltteet ja ahdistukset?Lue koko juttu

Kommentit (4)

KooPee

Kyllä tuntuu tutulta monikin kohta. Muutoin masentavan syksyn ehkä ainoita parhaita puolia on juurikin sieni- ja miksei marjametsälläkin, käyminen. Tosin kolmattatoista kohtaa näkyy jo ihan liian usein, joka ei mielialaa kauheasti nosta.

Metsänomistajatar

KooPee kirjoitti:
Kyllä tuntuu tutulta monikin kohta. Muutoin masentavan syksyn ehkä ainoita parhaita puolia on juurikin sieni- ja miksei marjametsälläkin, käyminen. Tosin kolmattatoista kohtaa näkyy jo ihan liian usein, joka ei mielialaa kauheasti nosta.

Kohtaan 13 on pakko kommentoida, että Suomen metsäpinta-alasta hakataan vuosittain n. 2 %:a, joten turha niistä on harmistua. Itse metsänomistajana hoidan metsiäni, jotta ne eivät ole läpipääsemätöntä pusikkoa ja valokin pääsisi metsänpohjaan. Harvennuksesta (joka ei mikään rahasampo ole) nauttii myös marja- ja sienisato. Ja samalla muut metsäni käyttäjät. Laitan metsänhoitoon vuodessa paljon rahaa ja todellakin otan sieltä myös sadon sitten kun aika on. En tarvitse metsääni kulkemaan ketään metsänhoidon arvostelijaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Metsänomistajatar kirjoitti:
Kohtaan 13 on pakko kommentoida, että Suomen metsäpinta-alasta hakataan vuosittain n. 2 %:a, joten turha niistä on harmistua. Itse metsänomistajana hoidan metsiäni, jotta ne eivät ole läpipääsemätöntä pusikkoa ja valokin pääsisi metsänpohjaan. Harvennuksesta (joka ei mikään rahasampo ole) nauttii myös marja- ja sienisato. Ja samalla muut metsäni käyttäjät. Laitan metsänhoitoon vuodessa paljon rahaa ja todellakin otan sieltä myös sadon sitten kun aika on. En tarvitse metsääni kulkemaan ketään metsänhoidon arvostelijaa. 

Vanhassa metsässä ei ole mitään pusikkoa. On hassu ajatus, että metsä "tarvitsee" ihmisen "hoitamista", kuten moni tuntuu ajattelevan. Hyvin se pärjää itsekseenkin, ja sienistä moni hyötyy esimerkiksi lahopuusta, jota "hoidetussa" metsässä valitettavan harvoin on. Suurta surua koen aina, kun hyvä sienipaikka on tuhottu - sen palautumiseen menee vuosikymmeniä, ja uuden etsiminen on aukkojen täyttämässä maassa vaikeaa. Erilaisia lajeja sinne toki ilmaantuu, mutta entinen on pitkäksi aikaa mennyttä.

Metsäasiantuntija

Varsinkin rehevämpien kasvupaikkojen luonnonmetsät ovat hankalakulkuisia ryteikköjä, joissa ei ole juurikaan aluskasvillisuutta eikä varsinkaan marjoja, sieniä kyllä on vaihtelevasti, kuten kaikissa muissakin metsissä, kun sienet leviävät itiöiden avulla ja moni laji on globaali. Suomessa melkein kaikki isommat metsät on alaharvennettu tai harsittu jossain vaiheessa, mikä tekee metsästä valoisan ja helppokulkuisen sekä mahdollistaa valoa vaativan aluskasvillisuuden menestymisen, pimeässä ei kasva kuin sammalet jos nekään. Myös useimmat luonnonsuojelualueiden metsät ovat vasta vähitellen palautumassa kohti luonnontilaa, kun puuta menee nurin myrskyissä ja kaarnakuoriaiset tappavat. Sinänsä hyvä lahopuuta tarvitseville lajeille. Luonnonmetsistä saa paremman kuvan esim. Venäjällä ja Norjassa, teiden ja raivattujen polkujen ulkopuolella on varsinkin huonokuntoisemman erittäin hankala, usein mahdotonta liikkua.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat